Ähtärissä on viihtyisiä asuinalueita. Keskustan sijainti Ouluveden rannan molemmin puolin tarjoaa järvenrantatontteja keskustan palvelujen läheisyydessä. Useissa kerros- ja rivitaloasuinnoissa on järvinäkymät.
Kaupunki huolehtii, että viihtyisiä puistoalueita ja ulkoilureittejä on kuntalaisten käytössä. Vesielementit ovat läsnä myös kaupungin hoitamilla uimarannoilla, venepaikoilla ja matonpesupaikalla.
Kaavoituksella mahdollistetaan kaupungin kehittyminen. Valtuusto hyväksyy vuosittain maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7§) vaatiman kaavoituskatsauksen.
Osa myytävistä tonteista löytyy suoraan myös Etuoven kautta https://www.etuovi.com/myytavat-tontit/ahtari?haku=M2071822042
Ähtärin kaupungin kartasto- ja mittauspalvelut
Kartasto- ja mittauspalveluihin sisältyy kaavoituksen pohjakarttojen, osoite- ja opaskarttojen sekä osoitejärjestelmän tuottaminen ja ylläpito; tonttien paalutus ja rakennusten paikan merkitseminen. Asemakaava-alueen mittauksia hoitaa Ähtärin kaupungin mittausryhmä.
VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT
Asemakaavan muuttaminen Villelän alueella
Asemakaavan muuttaminen Hotelli Mesikämmenen alueella, kortteleissa 713, 712 ja 770 sekä puisto-, venevalkama- ja vesialueilla
Moksunniemen asemakaavan muutos ja laajennus, eteläosan alue.
VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT
Kimpilamminkankaan tuulivoimaosayleiskaava
VIREILLÄ OLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT
Haapalahden ranta-asemakaavan muutos kiinteistöllä 989-407-6-40
- Sivua päivitetty lokakuu 2023
Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta johtaa kaupunginhallitus valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus tekee päätökset asemakaavojen muuttamisista, kaavoitettavista alueista ja kaavoitussopimuksien hyväksymisistä.
Kaavan vireille tuloista, luonnosten ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta sekä kaavan voimaan tulosta ilmoitetaan Ähtärinjärven Uutisnuotassa, kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla.
Kaavoituksen tasot ohjaavat maankäyttöä
Maankäytön suunnittelun tuloksena syntyy kaavoja, joilla ohjataan maa-alueiden käyttöä ja rakentamista, muun muassa asuinalueiden, viher- ja liikennealueiden sekä teollisuusalueiden sijoittumista. Yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavaa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Ylin kaavataso eli valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat alempia kaavatasoja. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet linjaavat koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat mm. alue- ja yhdyskuntarakennetta, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä.
Maakuntakaava
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksesta vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto.
Yleiskaava
Kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Kaupunki vastaa yleiskaavan laatimisesta ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Asemakaava
Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti alueiden maankäyttöä ja rakentamista. Asemakaavassa osoitetaan korttelit, tontit ja esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatii kunta ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Ranta-alueiden rakentamista ohjataan ranta-asemakaavalla, jonka laatimisesta vastaa maanomistaja.
Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla kaupunki pyrkii ennakoimaan tulevaisuuden rakentamistarpeita. Maankäytön suunnittelun tuloksena syntyvät kaavat ja suunnitelmat ohjaavat asumisen, teollisuuden tai kaupanalan yritysten sijoittumista kaupunkiin. Kaavoituksella on ratkaiseva merkitys kunnan asunto- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä
Kaavahankkeiden laatutavoitteena on
Ähtärissä on useita elinvoimaisia kyliä, joiden seura- ym. toiminta on vireää.
Paikkakunnallamme sijaitsevat loma-asunnot sijoittuvat eri puolille Ähtäriä vilkastuttaen kylien elämää varsinkin kesäaikana.
Aktiivisesti toimivassa kyläympäristössä myös loma-asukkaat viihtyvät ja tuntevat paikkakunnan omakseen. Ähtärin kylien asukkaat
arvostavat loma-asunnoilleen tulevia kesävieraita.
Sangen monet kylien kesätapahtumat järjestetään heinäkuussa, jolloin suurin osa vieraista on mökeillään.
Useilla kylillä on oma kylätalo, jota on vuokrattavissa erilaisiin tilaisuksiin, on astiastojen, eri puutarhatyökalujen ym. vuokraustoimintaa.
Ähtärinranta sijaitsee Ähtärin taajamasta n. 15 km Alajärven suuntaan valtatietä 68 Ähtärinjärven
länsirannalla.
Asukkaita kylällä on noin 300, ja varsinkin kesäisin monien mökkiläisten toinen koti.
Kylällä on maatiloja, autokorjaamo sekä Honkiniemien kurssi- ja leirikeskus.
Yksityiskäytössä oleva Ohraniemen tila, joka mainitaan Kruunun torppana jo vuonna 1832, on
historialtaan mielenkiintoinen. Vuonna 1890 tila myytiin tuomari Walfrit Waldenille. Hän perusti
Ohraniemeen myös yksityisen hautausmaan, johon hän itse tuli myös haudatuksi vuonna 1906.
Ähtärin kirkon alttaritaulun maisema avautuu Ohraniemestä juuri hautausmaan kohdalta
Karvaniemeen päin.
Kylällä on oma uimaranta, leikkipuisto sekä uusittu veneenlaskupaikka.
Ähtärinrannan koulu oli toiminnassa vuodesta 1896 aina vuoteen 2006. Nykyisn koulu on
yksityisomistuksessa.
Koulun läheisyydessä, osoitteessa Lehtimäentie 1651 toimii myös Ähtärinrannan Kylätalo joka on
paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden käytössä. Kylätaloa vuokrataan myös
yksityiskäyttöön ja on oivallinen paikka juhlille ja kokouksille. Ähtärinrannan Kyläseura hoitaa
talon vuokrausta. Kylätalolla järjestetään monenlaisia avoimia tapahtumia, kuten kesäisin tansseja
ja jouluisin perinteinen puurojuhla.
Kylällä toimii Ähtärinrannan metsästys- ja ampumaseura
puheenjohtaja Matti Lahtela 0400635300
sihteeri Timo Leppälampi 0405491302 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Vuonna 2023 Ähtärinrannan nuorisoseura muutettiin Ähtärinrannan Kyläseuraksi kuvaamaan
paremmin nykyistä toimintaa.
Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Olemme myös facebookissa!
Puheenjohtaja Ville Heikkilä 0405907974
Sihteeri Henna Lahtela 0405571582
Sijainti
Vääräkoski sijaitsee Perännejärven pohjoispäässä, noin 5 km päässä Ähtärin kaupungin keskustaajamasta.
Vääräkoski ja Perännejärvi ovat kapeikkoineen mitä kauneimpia vesistöjä Etelä-Pohjanman maisemissa. Itsessään Vääräkoski, vaikkakin kahlittune kuohuineen, on nähtävyys. Vääräkosken molemmin puolin aikoinaan syntyneet taloryhmät ovat katoavaa ja juuri tästä syystä säilytettäviä mijöökokonaisuuksia. Tehdasalueen vieressä sijaitseva Vääräkosken pytinki on yksi alueen merkittävistä nähtävyyksistä. Asukkaita kylän alueella on n. 220 henkeä.
Kylätoiminta
Kylällä toimii "kylätoimikunta", joka toimii Peränteen kyläseuran alaisuudessa.
Elinkeinoelämä
Kylällä on ammattilaisia eri aloilta. Työssä käydään pääasiassa Ähtärissä. Maataloudesta saa toimeentulonsa n. 10 taloutta, alueella on maatilamatkailukohde ( Hyvölän Talo ) kaksi kenttäsirkkelisahuria ( Kilponen ja Raja-aho), yksi paperialan yrittäjä (Ähtäri paperimarkkinat ).
Maatilamatkailukohde Hyvölän Talo
on vakiinnuttanut paikkansa Suomen matkailumarkkinoilla. Hyvölän talo tarjoaa ryhmille kahvi- ja ateriapalveluita, yrityksille koulutus- ja virkistyspäiviä, ohjelmapalveluja sekä aamiaismajoitusta matkailijoiden käyttöön kunnostetussa päärakennuksessa, mökissä ja aitoissa.
Hyvölän Talolta löytyy kotieläimiä, jotka kaipaavat innokkaiden lasten hellyyttä ja huolenpitoa.
Virkistysmahdollisuudet
Ouluveden -Vääräkosken - Perännejärven vesistö tarjoaa hyvät mahdollisuudet pienviljelyyn ja kalastukseen. Lähimaastot mahdollistavat marjastuksen ja sienestyksen.
Särkänlahden lintutornista voivat halukkaat hyvin tarkkailla ja seurailla runsasta linnustoa. Tornin käyttömukavuutta parantavat kunnon parkkipaikka,nuotipaikka ja ulkokäymälä. Tormi on kaksikerroksinen siten, että alimmalle tasolle on mahdollista päästä vaikkapa pyörätuolilla pikospuitapitkin.
Suomenselän lintuharrastajat
Näkymä Hyvölän sillalta Vääräkoskelle.
- tunnettu luonnon kauneudestaan
Rämälä sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjanmaan raja-alueella, Ähtärin kaupungin pohjoisosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Vehuun, idässä Tuhkioon, etelässä Myllymäkeen ja lännessä Korsukylään.
PALVELUT
kierrätyspiste kylätalon piha-alueella (lasi, metalli, paperi). Kylällä käy kirjastoauto.
YHTEISET TILAT JA HARRASTUSMAHDOLLISUUDET
Rämälän entinen koulu on kunnostettu kyläläisten kokoontumispaikaksi. Kylätalolla pidetään eri seurojen kokouksia, perhejuhlia, hirvipeijaisia, pienimuotoisia käsityökursseja, jumppaa, zumbaa, lentopalloiltoja. Käyttö keskittyy lähinnä kesäaikaan. Yksityiset voivat myös vuokrata kylätalon käyttöönsä. Rämälän laajat vesistöt ja komeat metsät luovat puitteet myös monipuolisille luontoharrastuksille. Kylällä on hyvät uinti- ja kalastusmahdollisuudet. Kylän läpi kulkee vaellusreitti Arpaisille.
KYLÄN TAPAHTUMIA
Kylällä toimii Rämälän kyläseura ry, jonka toiminnan painpisteet ovat mukautuneet ajan saatossa kyläläisten tarpeiden mukaisiksi. Kyläseura järjestää mm. kunnon ylläpitoon liittyviä ja viihteellisiä tapahtumia, kuten pyöräilyretkiä, liikuntailtoja, zumbaa jne. Talkoovoimin myös siivoillaan kylätalon ympäristöä ja tehdään sinne polttopuita sekä pieniä rakennustöitä. Pääsiäislauantai-iltana kylätalolla järjestetään jo perinteeksi muodostunut kokkojuhla. Uusimpana tapahtumana vietetään talvella laskiaisriehaa. Seurakuntajaosto järjestää muutamia tapahtumia vuodessa.
ALUEELLA TOIMIVAT YHDISTYKSET
Rämälän kyläseura ry, Rämälän metsästysseura ja kylän alueella toimivat kalastusosuuskunnat.
KYLÄN VAHVUUDET
Kylän sijainti keskeisellä paikalla Suomea, aivan Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajalla antaa hyvät kulkuyhteydet molempiin suuntiin, Jyväskylään ja Seinäjoelle. Pohjoiseen liikuttaessa Soini, Alajärvi, Karstula, Saarijärvi jne. ovat helposti tavoitettavissa. Lentokentät Tikkakoski 1h 20 min, Seinäjoki 1h 20 min ja Helsinki-Vantaa 4 h. Työssäliikkumisalue kylästä katsoen on aivan rajaton. Kylässä on useita nuoria perheitä, tilanjatkajia, paluumuuttajia ja kylään muualta muuttaneita uusia asukkaita. Rämälä on myös suosittua aluetta kesäasukkaiden silmin (kesämökit yms). Siinä on kylän ja aktiivisen, vireän toiminnan jatkuvuus.
TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISKOHTEET
Tärkeimpänä kehittämiskohteena kyläläiset, kesämökkiläiset sekä muut läpiajavat näkevät kylätien rajallisen kunnon.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Tärkeimpiä tehtäviä pitää kylän ja kyläseuran toiminta aktiivisena ja vireänä sekä pitää kylätalo toimivana ja hyväkuntoisena. Voisi sanoa että tehtävänä on myös pitää kyläläiset yhteydessä toisiinsa ja kylä elävänä.
Yhteyshenkilöt
Rämälän kyläseura ry
puheenjohtaja Tuulikki Kortteinen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh 0400 766 669
sihteeri Hannele Aho
puh 040 575 8517
Sijainti
Peränteen kylä kuuluu valtakunnallisesti luokiteltuun Ähtärinreitin kulttuurimaisemaan.
Kylä sijaitsee Ähtärin keskustasta etelään n. 10 km päässä, Virroille johtavan kantatie 68 molemmin puolin.
Vakinaisia asukkaita kylässä on n. 300 henkeä. Kesällä väkiluku lisääntyy huomattavasti loma-asukkaiden myötä.
Peränteen suurimpia järviä ovat Perännejärvi, Iso Haapajärvi, Vähä Haapajärvi, Jauhojärvi ja Vähä Liesjärvi.
Perännejärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja sillä on yhteys aina Poriin saakka.
Peränteellä on arvokasta harjumaisemaa, joista tunnetuin on Punkaharju jatkuen salmen yli Vuohisaari-nimisenä harjuna.
Kesällä 2017 paljastettiin kuvataiteilija Hugo Simbergin muistomerkki hänen kuolinmökkinsä pihaan.
Kohde on aivan kantatie 68 varrella ja siihen on selkeä opasteviitta.
Kylätalo toimii tapahtumien, harrastusten ja eri juhlien tilana. Kylätaloa vuokrataan myös ulkopuolisille.
Peränteellä toimii vireä kyläseura, jonka toiminnalle on ollut ominaista hyvä yhteishenki ja "yhteen hiileen puhaltaminen".
Kyläseuralla on erilaisia koneita, esim. "klapikone" ja betonimylly. Lisäksi vuokrataan mm astiastoa.
Kyläseura järjestään myös retkiä, uistelukilpailua, kirpputoritapahtumaa ym.
Virkistysmahdollisuudet
Kulttuuriharrastusmahdollisuuksien lisäksi kylällä voi harrastaa myös liikunnallisia harrastuksia. Talvella löytyy runsaasti hiihtolatuja.
Runsaat vesistöt tarjoavat hyvät kalastusmahdollisuudet ja muu ympäröivä luonto hyvät luonnossa samoilun mahdollisuudet. Asukkaiden mielestä parasta Peränteellä on asuinympäristön rauhallisuus, luonnon läheisyys, vesistöt ja läheisistä välittäminen.
Yhteyshenkilöt
pj. Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 040 765 4298
siht. Maarit Jussila 040 731 9507
Kylätalon vuokraus
Seija Vuorinen puh. 040 539 5309
- päivitetty 9.7.2019
Sijainti
Niemisveden kylän keskustaajamaan Reijoon on Ähtärin keskusta matkaa reilut 10 km.
Kylällä on asukkaita n. 200 henkeä ja kesäaikana kylän asukasmäärä kasvaa, sillä Niemisveden rannalla on runsaasti kesäasutusta.
Maarekisterin mukainen Niemisveden kylä ulottuu Myllymäeltä Soinin rajaan saakka. Maapinta-alaltaan Ähtärin suurin kylä sisältää useita "periä". Sen maantieteellinen keskipiste, kuten koko Ähtärikin, on lähellä Reijoa. Nykyisen Niemisveden kylän toiminta-alue on rajoiltaan hyvin lähellä Niemisveden vanhan koulun vuokranneen Nuoramon Metsäsätysseuran rajoja.
Historia
Ähtärin neljästä vanhan rälssin tilasta on kolme Niemisvedellä. Ruotsin vallan aikana muodostetut rälssitilat näkyvät tänäkin päivänä esimerkiksi vanhan Hokkasen pääräkennuksena. Sitä taustaa vasten on ymmärrettävissä, että jo vuonna 1868 Niemisveden kylän isännät perustivat ylimmäisenä seisovan kansakoulun. Se oli ensimmäisiä sarjassaan koko laajassa Keski- Suomessa. Sen ansioksi on todettava akateemisten henkilöiden poikkeuksellisen monilukuinen joukko kylällä jo vuosisadan alussa.
Vuosisadan vaihteessa rakennettu Niemisveden kansakoulurakennus on nykyisin harvinaisuus koko maatakin ajatellen. Kansakoulu on kunnostettu tarpeellisilta osin Nuoramon metsästyseuran toimesta kyläläisten ja muiden halukkaiden yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Kunnostustöiden rahoitukseen ovat metsästysseuran lisäksi osallistuneet E-P:n TE -keskuksen maaseutuosasto ja Ähtärin kaupunki. Kunnostustöissä on talkootöiden osuus ollut erittäin merkittävä.
Kylätoiminta
Niemisveden kylällä toimiii Niemisveden maamiesseura ry, Niemisveden maatalousnaiset, Nuoramon Metsästysseura ry, metsästysseura Pyhikin Erä ry , Ähtärin Niemisveden nuorisoseura ry.
Virkistysmahdollisuudet
Niemisveden kylän luonto järvineen ja metsineen tarjoaa hyvät mahdollisuudet marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen, ulkoiluun ja henkiseen virkistäytymiseen. Reijossa on kylän tenniskenttä. Entinen paljon puita kuljettanut vesitie metsäisine rantoineen on nykyisin virkistyskäytössä. Kesällä reitillä viihtyvät veneilijät, kanoottiretkeilijät ja kalastajat vesitilanteen niin salliessa.Talvinen moottorikelkkaura Mesikämmenestä Karstulan Lomakouheroon kulkee Niemisveden kautta. Niemisjoki tarjoaa hyvät olosuhteet kalastukselle, jokeen istutetaan vuosittain taimenta ja kirjolohta. Perhokalastajat käyvät kauniin Niemisjoen rannoilla runsain joukoin, myös Ähtärin ympäristökunnista. Ohrakosken rantamilla on taukopaikkana laavu ja kota, joita kalastajat ja retkeilijät voivat käyttää. Valkeisen Loma majoittaa Valkeisen rannassa matkailijoita.
Tervetuloa ennakkoluulottomien ja virkeiden Niemisveden kyläläisten joukkoon.
Sijainti
Mäkikylä sijaitsee Pihlajavedentien varrella noin 15 km:n päässä keskustasta. Kyläyhteisöön kuuluvat lisäksi Isomäki, Sipilänkylä, Itä-Peränne sekä Heinämäen kylät. Kylä on laaja-alainen kaunis mäkialue, mutta harvaanasuttu, sillä mäkien rinteille sijoittuvat taloryppäät ovat kaukana toisistaan.
Kylätoiminta
Kylällä toimii Isomäen Metsästysseura ry.
Myllymäki on viihtyisä ja toimelias kylä. Kylällä on paljon nuoria perheitä ja lapsille on oma kyläkoulunsa.
Kesällä kylän väkimäärä kasvaa kesäasukkaiden saapuessa paikkakunnalle. Kyläseuran järjestämät tapahtumat takaavat ohjelmaa kaikenikäisille.
Käy kylän omilla nettisivuilla ja lue lisää tapahtumista ja toiminnasta: www.myllymaenkyla.fi
Myllymäen Kylä- ja Nuorisoseura Ry
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 040 8320596/Sanna
Pirtin vuokraamista esimerkiksi juhlatilaisuuksien järjestämiseen, sekä kahvi- (48 kpl) ja ruokakaluston (60 kpl) vuokraamisesta vastaa Pasi Raittinen, puh. 050 336 1286
Itä-Ähtäri sijaitsee Ähtärinjärven rannalla, järven keskivaiheilla. Matkaa Ähtärin keskustaajamaan kertyy 20 km ja Soinin kunnan keskustaajamaan 22 km.
Asukkaita kylällä on 90 henkeä, mutta kesäaikana runsas kesäasukkaiden määrä vilkastuttaa kylän elämää.
Kylätoiminta
Kylän kokoontumispaikkana on entinen kyläkoulu, joka lopetetti toimintansa vuonna 1991. Koulua käytetään erilaisten tapahtumien järjestämiseen.
Virkistysmahdollisuudet
Itä-Ähtärin kylä rajoituu Ähtärinjärveen, jonka virkistyskäyttömahdollisuudet ovat moninaisia. Itäpuolella ovat suuret metsäalueet, missä riistaeläimet, jopa karhut viihtyvät.
Itä-Ähtärissä on hyvät mahdollisuudet liikuntaan, marjastukseen ja sienestykseen luonnossa. Koululle jäädytetään luistinrata ja hiihtokäytössä on nykyään luisteluhiihdon mahdollistava latuverkosto, jonka pituus on n. 20 km. Kesäisin pelataan jalkapalloa ja lentopalloa koulun pihassa. Pyöräilylle on hyviä hiekkateitä, joita kyläläiset ja kesämökkiläiset hyödyntävät kesäaikana.
Yhteyshenkilö
Itä-Ähtärin kyläyhdistys
puheenjohtaja Pekka Lassila
Sijainti
Inhan tehtaat on Ähtärin keskustasta noin 8 km päässä sijaitseva luonnonkaunis ja katuvalaistu taajama Hankaveden rannalla.
Asukkaita on lähes 400 ja kesäisin kylän vahvuttaa lisäävät loma-asukkaat.
Historiaa
Inhan tehtaiden historian katsotaan alkaneen 1841, jolloin laamanni Roschier perusti Inhan rautaruukin. Tehtaan ympärille syntyi ruukkiyhdyskunta. Todelliseen kukoistukseen tehtaan nosti patruuna August Nilsson Keirkner ostaessaan tehtaan vuonna 1883. Todelliseksi maamerkiksi hän rakennutti upean Pytingin, jossa hän kestitsi sen ajan merkittäviä henkilöitä, mm. lukuisia taiteilijoita. Pytinki on nykyään yksityisomistuksessa.
Patruuna kehitti tehdasta ja koko kyläyhteisöä yli kolme vuosikymmentä. 1900-luvun alkupuolella rakennettiin mm työväentalo, tanssilava ja jopa elokuvateatteri aloitti toimintansa. Näyttämö- ja urheilutoiminta oli vilkasta.
Tänä päivänäkin kylä on ylpeä rikkaasta ja kiehtovasta historiasta, joka syntyi erämaakylään. Tulihan Inhan tehtaille sähkötkin yhtäaikaa Tampereen kanssa.
Asukkaille tehdas on merkinnyt aina paitsi työtä ja toimeentuloa, myös yhteisöllisyyttä. Nopeaan muuttuvassa maailmassa inhalaiset voivat olla ylpeitä siitä, että Fiskars konserni myi omistama Inhan Tehtaat Oy Ab:n Yamaha Motor -konsernille. Tehtaassa valmistetetaan maailmankuuluja Buster-alumiiniveneitä.
Harrastusmahdollisuus
Inhankosken lakkautetun koulun pihapiirissä on pelikenttä. Kylällä käy kirjastoauto/kulttuuribussi noin kerran viikossa. Hankaveden rannalla sijaitsee uimaranta ja grillipaikka. Inhanjoella ja Hankavedellä on loistavat kalastus-, veneily-, vesihiihto- ym. harrastusmahdollisuudet. Metsissä riittää metsästys-, marjastus- ja sienestysmaastoja. Inhanjoella kalastetaan heinäkuussa taimenta ja kirjolohta.
Ähtärin matkailualueen monet aktiviteetit eläinpuistoineen ovat muutaman kilometrin etäisyydellä.
Kylällä toimivat järjestöt
Voimistelu- ja Urheiluseura Inhan Taimi ry, pj Kimmo Kiikkala, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 040 587 2160
Rahastonhoitaja Terhi Vapola, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 040 746 8339
Sijainti
Inhan kylä sijaitsee keskustaajamasta n. 7 km päässä Hankaveden ja Väliveden rannalla.
Inhan aseman asemarakennus (yllä) on valittu valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden suojelu- ja säilytyskohteeksi. Asema-alue rakennuksineen on säilymässä myös jälkipolville.
Elinkeinoelämä
Kylän keskellä sijaitsee puolustusvoimien logistiikkalaitos, joka aiemmin tunnettiin Inhan asevarikon nimellä. Asevarikon sijoittamista Inhaan alettiin selvitellä syksyllä 1939 ja hanketta alettiin toteuttamaan alkuvuodesta 1940.
Inhassa toimii Koulutuskeskus Sedun Tuomarniemen toimipiste, jossa koulutetaan metsäalan ammattilaisia.
Virkistysmahdollisuudet
Vesistöjen tarjoamien runsaiden kalastus- ja retkeilymahdollisuuksien lisäksi kylältä löytyy poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Tenniskenttiä löytyy mm. Tuomarniemen metsäoppilaitoksesta ja matkailualueelta hotelli Mesikämmenestä.
Liikuntahalleja löytyy matkailualueelta, metsäoppilaitoksesta ja varuskunnasta. Kylän läheisyyteen sijoittuu luisteluhiihdon mahdollistava hiihtoreitti, jota pääsee matkailualueelle ja keskustaajamaan.
Inhan alueelle sijoittuu myös Ähtärin tunnetuin matkailukohde Ähtäri Zoo.
Historiaa ja sijainti
Kun Pietari Pietarinpoika ja Pietari Olavinpoika Pakari vuonna 1556 hankikantojen aikana tulivat Ähtärinjärven alajuoksulle joen varteen, olivat ensimmäiset alastaipalelaiset asettuneet taloksi. Alastaipaleen läpi kulkee kantatie 68 Virroilta Pietarsaareen. Hyvien kulkuyhteyksien johdosta kylästä on kehittynyt elinvoimainen ja aktiivinen yhteisö, jossa asuu n. 250 henkeä. Ähtärin keskustaan on matkaa 15 km.
Elinkeinoelämä
Elantonsa asukkaat saavat monesta eri lähteestä, mutta edelleen maa- ja metsätalous ovat tärkeitä tulonlähteitä kylässä. Alastaipaleella on useampia maatilamatkailuyrityksiä: Mikonmajat, Wasikkaniemen mökkilomat. Mikonmajojen yhteydessä on myös Ratsastajaliiton luokittelema ratsastustalli ja maneesi, jossa on hevosia ja poneja turistien ja muidenkin harrastajien käytössä. Vuonna 1998 valmistunut maastoratsastusrata mahdollistaa monipuoliset ratsastusmahdollisuudet.
Kylätoiminta
Kylän sydän ja yhteinen kokoontumispaikka on entinen koulurakennus, joka sijaitsee kylän keskellä.
Virkistäytymismahdollisuudet
Entisen koulun pihapiirissä sijaitsevat lasten leikikenttä, kilometrin mittainen valaistu pururata sekä valaistu jääkiekkokaukalo.
Perhokalastuksesta kiinostuneelle Pakarinjoki lohineen ja taimenineen on ykköspaikka. Peränteen Metsästys- ja Ampumaseuralla on Torakkakankaalla huippuluokan ampumarata ja metsästysmaja asiaa harrastaville. Talvella latuverkosto kiertelee kylän kauniissa maisemissa kaikkiaan kolmisenkymmentä kilometriä.
Yhteyshenkilö
Alastaipaleen kyläseura
pj. Johanna Kankaanpää
puh.0400 549714
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin. Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huolletaan ja puhdistetaan määrävälein. Tämän lisäksi on myös pidettävä tikkaat sekä katon turvavarusteet sellaisessa kunnossa, että nuohoaminen voidaan suorittaa turvallisesti.
Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia, että
Nuohouksen voi suorittaa vain ammattipätevyyden hankkinut nuohooja. Tutkintovaatimuksena on vähintään nuohoojan ammattitutkinto (ennen 2019) tai talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettuna nuohouksen osaamisala (jälk. 2019).
Nuohousta koskeva sääntely on uudistunut vuonna 2019. Pelastuslaitoksilla ei enää ole velvoitetta huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Käytännössä muutos tarkoittaa elinkeinonharjoittamista rajoittavan piirinuohousjärjestelmän ja nuohouspalvelujen hintasääntelyn loppumista. Koko maassa on siirrytty nuohouspalvelujen vapaaseen tarjontaan.
Lue aiheesta lisää Sisäministeriön verkkosivuilta.
Matonpesupaikka Ähtärin kaupungintalon rannassa on avoinna kesäkaudet.
Pesupaikkoja on kuusi. Käytössä on mm. mattomankeli.
Pesupaikkaa saa vapaasti käyttää niin vakituiset asukkaat kuin loma-asukkaatkin.
Tervetuloa pesemään matot ympäristöystävällisesti ja selkää säästäen!
Ähtäri on "Aidosti luonnon rauhassa", mutta silti hyvien palvelujen äärellä. Kaupunkimme on pieni ja viihtyisä eikä suuriin kasvukeskuksiin ole liian pitkä matka.
Palvelujen taso on säilynyt tasokkaan monipuolisen elinkeinorakenteen ansiosta ja tammikuussa 2018 saapuneet pandat Lumi ja Pyry ovat tuoneet vilskettä matkailukaupunkiimme. Kehittyvä matkailualue on myös kuntalaisten ilo monipuolisine palvelu- ja harrastuspaikkoineen.
Monet kodit ja loma-asunnot sijaitsevat järvien rannoilla, siihen tarjoaa mahdollisuuden lähes 200 järveä. Asuntotarjonta on hyvä eikä vuokrien taso ole korkea.
Tervetuloa Ähtäriin!
Muista tehdä ajoissa muuttoilmoitus - ohjeet tästä!
Asuminen
Päivähoito, varhaiskasvatus, koulutus
Kulttuuri- ja vapaa-aika
Asiointipiste
Kaupunginviraston asiointipiste on avoinna arkisin klo 8 - 11.30.
Asiointipiste tarjoaa julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta
(Kela, TE-toimisto, Digi- ja väestötietovirasto sekä oikeusapu / edunvalvonta)
Alueella ilmestyvät paikallislehdet
Ähtärin kaupungilla on myynnissä omakoti-, rivitalo- ja loma-asuntotontteja. Tutustu Halkoniemen alueen upeaan tonttitarjontaan keskustan läheisyydessä Ouluveden rannalla.
Kaupungilla on myös teollisuutonttivarantoa sekä muutamia muita kiinteistöjä, joiden myynnistä ilmoitetaan tällä sivulla.
Kaupungilla on myynnissä omakotitalotontteja keskustassa Hömmön, Mustikkavuoren ja Riihimäen alueille. Lisäksi 2 km:n päässä keskustassa Ouluveden rannalla sijaitsee Halkoniemen asuntoalue, josta tietoja löydät alueen oman sivuston kautta
Rivitalotontteja myynnissä Hömmön, Mustikkavuoren ja Riihimäen alueilla
Vapaa-ajantontteja Ähtärin matkailualueella
Osa tonteista on ilmoitettu suoraan myös Etuoveen https://www.etuovi.com/myytavat-tontit/ahtari?haku=M2071822042
Kaavoitettujen teollisuustonttien tietoja voi tiedustella rakennusvalvonnan sihteeriltä Johanna Karjalalta
Johanna Karjala toimistosihteeri 040 653 2294 johanna.karjala@ahtari.fi.