Puistot ja muut yleiset alueet

Ähtärin kaupungin infrapalvelut vastaa yhteisten puistoalueiden kunnossapidosta ja siisteydestä. Ähtärissä on useita leikkipuistoja ja uimapaikkoja myös keskustassa Ouluveden ranta-alueella. Kaupungintalon ranta-alueella on hyvin hoidettu uimaranta, esteetön laituri, matonpesupaikka, riippumattoja sekä beachvolley-kenttä lämpimien kesäpäivien viettoon.

Uimalaiturilta näkyy viereisen nimekkeen huvimajalle, jonka läheisyydessä sijaitsee professori, kuvanveistäjä Eero Hiirosen 7 metriä korkea hapon kestävästä teräksestä valmistama vesiaiheinen Ylävedet veistos.

Ouluveden ranta-alueella Virtaitien vieressä sijaitsee vuokravenelaituri, leikkipuisto, parkour-kenttä, monitoimiareena erilaisille peleille sekä uusimpana pumptrack-rata.

Ranta-alueella kulkee valaistu puistoväylä, joka on ihanteellinen kävelyreitti aivan keskustan tuntumassa.

 

Päivitetty helmikuu 2025

 

Yksityistiet

Tavoitteena on yksityisteiden kohtuullinen kunnossapito ja mahdollisimman hyvät kulkuyhteydet haja-asutusalueille, mikä omalta osaltaan säilyttää maaseudun asuttuna. Teknisen lautakunnan tehtäviin kuuluu yksityistieasioiden hoitaminen mm. kunnossapito- ja perusparannusavustusten myöntäminen ja niiden maksatus. 

Perusparannushankkeiden avustusmäärärahat ovat sidoksissa valtion hyväksymiin avustusmäärärahoihin.

Kaupungille osoitetut perusparannusavustushakemukset käsitellään erikseen anomalla kaupunginhallitukselta/-valtuustolta ylitysoikeutta.

Yksityisteiden valtionavustukset hoitaa Elinvoimakeskus. Lisätietoa Elinvoimakeskuksen verkkosivuilta.

Vuodesta 2020 alkaen yksityisteiden kunnossapitoavustukset myönnetään vuosittain hakemuksen perusteella. Vuonna 2021 kaupungin kunnossapitoavustuksia myönnettiin 79 tielle.

Vuosittain kunnossapitoavustuksien hakuaika on 1.-31.3. eli maaliskuun aikana on haettava kyseisen vuoden kunnossapitoavustuksia.

Oheinen hakemuslomake on täytettävä ja palautettava määräaikaan mennessä. (Myös vanhemman malliset hakemuslomakkeet hyväksytään).

Tulostettava lomake löytyy tästä linkistä

_________________________________________________________________________________________________________________________

 

Kadut ja kevyen liikenteen väylät

Rakentamis- ja teknisten palvelujen vastuualue käsittää mm. kaavateiden ylläpidon. Kaavateiden talvi- ja kesäkunnossapito on ulkoistettu.
Ähtärissä on kaavateitä yhteensä noin 55 800 m ja kevyen liikenteen väylää 16 300 m.

Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien sekä suojateiden talvikunnossapito hoidetaan niin, että liikkuminen niillä on turvallista.

Liikenne, kadut ja yleiset alueet

Kaupungin tekninen toimi rakennuttaa, rakentaa ja kunnossapitää kaavateitä, tievalaistusta sekä yleisiä alueita kuten puistoja, metsiä, uimarantoja ja venepaikkoja. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta vastaa Ähtärin Energia ja Vesi Oy, joka on kaupungin tytäryhtiö.

Yhdyskuntateknisten verkostojen ja rakenteiden kunnossapidon tehtävänä on toiminnallisuuden turvaamisen lisäksi hidastaa tai pysäyttää rakenteiden rappeutuminen ja siten ylläpitää sijoitetun omaisuuden arvo.


Väyläviraston verkkosivuille

 

Katu ja lumen alle jäänyt auto sekä teksti Ilmoita kunnossapitohavainnosta. Jos huomaat kaupungin yleisillä alueilla esim. katuvalon olevan rikki, vaarallisen puun tai kuopan tiessä.

Kunnossapitohavainnon ilmoituslomakkeelle pääsee tästä.

 

Avustukset ja lainat

Rahoitusta asunto-olojen parantamiseen

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi hyväksyä korkotukilainaa asuntojen uudistuotantoon, perusparannukseen ja hankintaan. ARAn verkkosivuille. ARA myös hyväksyy takauslainoja vuokratalojen rakentamiseen sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamiseen. Lainoituksen määrästä ja painotuksista päättää eduskunta vuosittain. Valtioneuvosto vahvistaa tämän jälkeen käyttösuunnitelmassa lainoituksen alueelliset ja muut käyttöperusteet. Valtion varoista myönnetään korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia sekä erityisryhmien investointiavustuksia eri väestöryhmien asuinolojen parantamiseen. Lisäksi avustuksia myönnetään uusien asuinalueiden infrastruktuurin rakentamiseen sekä aravavuokratalon purkamiskustannuksiin, asuinalueiden kehittämiseen sekä asumisneuvojatoimintaan

Korjausavustukset

Vuoden 2017 alusta lähtien ARA on hoitanut myös korjausavustusten myöntämisen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakemus jätetään ARAan, ARA tekee avustuspäätöksen ja hoitaa avustusten maksamisen. Uuden korjausavustuslain myötä avustuksia ovat:

  • korjausavustus ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin
  • hissiavustus (uuden hissin asentamiseen)
  • esteettömyysavustus


Energia-avustukset

Öljylämmityksestä luopumiseen on haettavissa avustusta Elinvoimakeskukselta, lisätietoa Elinvoimakeskuksen verkkosivuilta


Verovähennys

Rakennuksen ylläpitoon ja muun muassa öljylämmityksestä luopumiseen on mahdollista hakea verovähennystä.

Lisätietoa Verohallinnon verkkosivuilta

 

Rakennusvalvonta

Rakennusvalvontatoimisto
Ostolantie 17, 63700 Ähtäri
telefax (06) 2525 6111

Rakennusvalvonta pyrkii toiminnallaan ohjaamaan kunnan rakennustoimintaa niin, että luotaisiin kuntalaisille mahdollisimman viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja tarkoituksenmukainen asuinympäristö.

Rakennusvalvonta neuvoo, myöntää rakentamislupia ja toimii korjausneuvojana. 

 

 

Rakentaminen

Rakentamista ohjataan mm kaavoituksella ja maankäytöllä. Ohjauksen kautta luodaan toimiva ja viihtyisä kaupunkikuva.

Kaupungin rakennuttamisesta ja peruskorjauksista sekä tilojen kunnossapidosta vastaa tilapalvelu.

Rakennusvalvonta vastaa rakentamislain ja kaupungin rakennusjärjestyksen edellyttämän rakentamisen lupakäsittelystä.

Asuminen ja tontit

Ähtärissä on viihtyisiä asuinalueita. Keskustan sijainti Ouluveden rannan molemmin puolin tarjoaa järvenrantatontteja keskustan palvelujen läheisyydessä. Useissa kerros- ja rivitaloasuinnoissa on järvinäkymät.

Kaupunki huolehtii, että viihtyisiä puistoalueita ja ulkoilureittejä on kuntalaisten käytössä. Vesielementit ovat läsnä myös kaupungin hoitamilla uimarannoilla, venepaikoilla ja matonpesupaikalla.

Kaavoituksella mahdollistetaan kaupungin kehittyminen. Valtuusto hyväksyy vuosittain alueidenkäyttölain (AKL 7§) vaatiman kaavoituskatsauksen.

 

Osa myytävistä tonteista löytyy suoraan Etuoven kautta. Lisätietoa etuovi.fi -verkkosivuilta.

Kartasto- ja mittauspalvelut

Ähtärin kaupungin kartasto- ja mittauspalvelut

Kartasto- ja mittauspalveluihin sisältyy kaavoituksen pohjakarttojen, osoite- ja opaskarttojen sekä osoitejärjestelmän tuottaminen ja ylläpito; tonttien paalutus ja rakennusten paikan merkitseminen. Asemakaava-alueen mittauksia hoitaa Ähtärin kaupungin mittausryhmä.

Alueemme maanmittaustoimituksia hoitaa Pohjanmaan maanmittaustoimisto, asiakaspalvelu puh. 029 530 1128. Maanmittauslaitoksen kotisivuille.

Ähtärin karttapalvelun verkkosivulle (osoitekartta ja kaavayhdistelmä)

 

 

Ajankohtaista kaavoituksesta

Tältä sivulta löytyy kaavoituskatsauksen lisäksi kunkin otsikon kaava-asiaan liittyviä pdf-muotoisia asiakirjoja linkkiluetteloista.

Kaavoituskatsaus 2025

VIREILLÄ OLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT

Jatalan ranta-asemakaavan muutos


HYVÄKSYTYT RANTA-ASEMAKAAVAT

Ulappaniemen ranta-asemakaavan muutos


HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT

Väliveden – Ähtärinsalmen rantayleiskaava

 

VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 

Tuomarniemen alueen asemakaava

 

Moksunniemen asemakaavan muutos, osakortteli 713

 

VIREILLÄ OLEVAT TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAT

Kimpilamminkankaan tuulivoimaosayleiskaava

 

Juoleikonkankaan  tuulivoimaosayleiskaava

 




 

- Sivua päivitetty elokuu 2026

 

 

 

Kaavoitus

Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta johtaa kaupunginhallitus valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus tekee päätökset asemakaavojen muuttamisista, kaavoitettavista alueista ja kaavoitussopimuksien hyväksymisistä.

Kaavan vireille tuloista, luonnosten ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta sekä kaavan voimaan tulosta ilmoitetaan Ähtärinjärven Uutisnuotassa, kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla.

Kaavoituksen tasot ohjaavat maankäyttöä

Maankäytön suunnittelun tuloksena syntyy kaavoja, joilla ohjataan maa-alueiden käyttöä ja rakentamista, muun muassa asuinalueiden, viher- ja liikennealueiden sekä teollisuusalueiden sijoittumista. Yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavaa.

 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Ylin kaavataso eli valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat alempia kaavatasoja. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet linjaavat koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat mm. alue- ja yhdyskuntarakennetta, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä.
 
  

Maakuntakaava

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksesta vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto.

Yleiskaava

Kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Kaupunki vastaa yleiskaavan laatimisesta ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
  
Asemakaava

Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti alueiden maankäyttöä ja rakentamista. Asemakaavassa osoitetaan korttelit, tontit ja esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatii kunta ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Ranta-alueiden rakentamista ohjataan ranta-asemakaavalla, jonka laatimisesta vastaa maanomistaja.

Alla olevista linkeistä pääsee kaavakuulutusten verkkosivulle, Ähtärin karttapalveluun sekä Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavatyön verkkosivuille:

Kaavakuulutukset

Asemakaavat

Yleiskaavat 

Vahvistetut maakuntakaavat

Kaavoitus ja maankäyttö

Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla kaupunki pyrkii ennakoimaan tulevaisuuden rakentamistarpeita. Maankäytön suunnittelun tuloksena syntyvät kaavat ja suunnitelmat ohjaavat asumisen, teollisuuden tai kaupanalan yritysten sijoittumista kaupunkiin. Kaavoituksella on ratkaiseva merkitys kunnan asunto- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä

Kaavahankkeiden laatutavoitteena on

  • turvata jokaisen kuntalaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun
  • varmistaa suunnittelun laatu ja asiantuntemuksen monipuolisuus
  • huolehtia avoimesta tiedottamisesta käsiteltävinä olevissa asioissa

Kylät

Ähtärissä on useita elinvoimaisia kyliä, joiden seura- ym. toiminta on vireää.
Paikkakunnallamme sijaitsevat loma-asunnot sijoittuvat eri puolille Ähtäriä vilkastuttaen kylien elämää varsinkin kesäaikana.
Aktiivisesti toimivassa kyläympäristössä myös loma-asukkaat viihtyvät ja tuntevat paikkakunnan omakseen. Ähtärin kylien asukkaat
arvostavat loma-asunnoilleen tulevia kesävieraita.

Sangen monet kylien kesätapahtumat järjestetään heinäkuussa, jolloin suurin osa vieraista on mökeillään.
Useilla kylillä on oma kylätalo, jota on vuokrattavissa erilaisiin tilaisuksiin, on astiastojen, eri puutarhatyökalujen ym. vuokraustoimintaa.

Alla olevat kylien nimet toimivat linkkinä kunkin kylän omalle infosivulle.

 

Kylien ajantasaisesta tiedoista vastaavaat kylät.

Ähtärinranta

Ähtärinranta sijaitsee Ähtärin taajamasta n. 15 km Alajärven suuntaan valtatietä 68 Ähtärinjärven länsirannalla.

Asukkaita kylällä on noin 300, ja varsinkin kesäisin monien mökkiläisten toinen koti. Kylällä on maatiloja, autokorjaamo sekä Honkiniemien kurssi- ja leirikeskus.

Yksityiskäytössä oleva Ohraniemen tila, joka mainitaan Kruunun torppana jo vuonna 1832, on historialtaan mielenkiintoinen. Vuonna 1890 tila myytiin tuomari Walfrit Waldenille. Hän perusti Ohraniemeen myös yksityisen hautausmaan, johon hän itse tuli myös haudatuksi vuonna 1906. Ähtärin kirkon alttaritaulun maisema avautuu Ohraniemestä juuri hautausmaan kohdalta Karvaniemeen päin.

Kylällä on oma uimaranta, leikkipuisto sekä uusittu veneenlaskupaikka. Ähtärinrannan koulu oli toiminnassa vuodesta 1896 aina vuoteen 2006. Nykyisin koulu on yksityisomistuksessa. 

Koulun läheisyydessä, osoitteessa Lehtimäentie 1651 toimii myös Ähtärinrannan Kylätalo joka on paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden käytössä. Kylätaloa vuokrataan myös yksityiskäyttöön ja on oivallinen paikka juhlille ja kokouksille. Ähtärinrannan Kyläseura hoitaa talon vuokrausta. Kylätalolla järjestetään monenlaisia avoimia tapahtumia, kuten kesäisin tansseja ja jouluisin perinteinen puurojuhla.

Kylällä toimii Ähtärinrannan metsästys- ja ampumaseura

puheenjohtaja Matti Lahtela
0400635300
sihteeri Timo Leppälampi
0405491302
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vuonna 2023 Ähtärinrannan nuorisoseura muutettiin Ähtärinrannan Kyläseuraksi kuvaamaan paremmin nykyistä toimintaa.

Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Olemme myös facebookissa!

Puheenjohtaja Ville Heikkilä
0405907974

Sihteeri Henna Lahtela
0405571582

 

 

 

Vääräkoski

Sijainti

Vääräkoski sijaitsee Perännejärven pohjoispäässä, noin 5 km päässä Ähtärin kaupungin keskustaajamasta.

Vääräkoski ja Perännejärvi ovat kapeikkoineen mitä kauneimpia vesistöjä Etelä-Pohjanman maisemissa. Itsessään Vääräkoski, vaikkakin kahlittune kuohuineen, on nähtävyys. Vääräkosken molemmin puolin aikoinaan syntyneet taloryhmät ovat katoavaa ja juuri tästä syystä säilytettäviä mijöökokonaisuuksia. Tehdasalueen vieressä sijaitseva Vääräkosken pytinki on yksi alueen merkittävistä nähtävyyksistä. Asukkaita kylän alueella on n. 220 henkeä.

Kylätoiminta

Kylällä toimii "kylätoimikunta", joka toimii Peränteen kyläseuran alaisuudessa.

Elinkeinoelämä

Kylällä on ammattilaisia eri aloilta. Työssä käydään pääasiassa Ähtärissä. Maataloudesta saa toimeentulonsa n. 10 taloutta, alueella on maatilamatkailukohde ( Hyvölän Talo ) kaksi kenttäsirkkelisahuria ( Kilponen ja Raja-aho), yksi paperialan yrittäjä (Ähtäri paperimarkkinat ).


Maatilamatkailukohde Hyvölän Talon verkkosivuille

on vakiinnuttanut paikkansa Suomen matkailumarkkinoilla. Hyvölän talo tarjoaa ryhmille kahvi- ja ateriapalveluita, yrityksille koulutus- ja virkistyspäiviä, ohjelmapalveluja sekä aamiaismajoitusta matkailijoiden käyttöön kunnostetussa päärakennuksessa, mökissä ja aitoissa.

Hyvölän Talolta löytyy kotieläimiä, jotka kaipaavat innokkaiden lasten hellyyttä ja huolenpitoa.

Virkistysmahdollisuudet

Ouluveden -Vääräkosken - Perännejärven vesistö tarjoaa hyvät mahdollisuudet pienviljelyyn ja kalastukseen. Lähimaastot mahdollistavat marjastuksen ja sienestyksen.

Särkänlahden lintutornista voivat halukkaat hyvin tarkkailla ja seurailla runsasta linnustoa. Löytöretkiä lähelle, Särkänlahden lintutorni - lisätietoa verkkosivulta. Tornin käyttömukavuutta parantavat kunnon parkkipaikka,nuotipaikka ja ulkokäymälä. Tormi on kaksikerroksinen siten, että alimmalle tasolle on mahdollista päästä vaikkapa pyörätuolilla pitkospuita pitkin.

Suomenselän lintuharrastajien verkkosivuille.


Rämälä

- tunnettu luonnon kauneudestaan

Rämälä sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjanmaan raja-alueella, Ähtärin kaupungin pohjoisosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Vehuun, idässä Tuhkioon, etelässä Myllymäkeen ja lännessä Korsukylään.

PALVELUT
kierrätyspiste kylätalon piha-alueella (lasi, metalli, paperi). Kylällä käy kirjastoauto.

YHTEISET TILAT JA HARRASTUSMAHDOLLISUUDET
Rämälän entinen koulu on kunnostettu kyläläisten kokoontumispaikaksi. Kylätalolla pidetään eri seurojen kokouksia, perhejuhlia, hirvipeijaisia, pienimuotoisia käsityökursseja, jumppaa, zumbaa, lentopalloiltoja. Käyttö keskittyy lähinnä kesäaikaan. Yksityiset voivat myös vuokrata kylätalon käyttöönsä. Rämälän laajat vesistöt ja komeat metsät luovat puitteet myös monipuolisille luontoharrastuksille. Kylällä on hyvät uinti- ja kalastusmahdollisuudet. Kylän läpi kulkee vaellusreitti Arpaisille.

KYLÄN TAPAHTUMIA
Kylällä toimii Rämälän kyläseura ry, jonka toiminnan painpisteet ovat mukautuneet ajan saatossa kyläläisten tarpeiden mukaisiksi. Kyläseura järjestää mm. kunnon ylläpitoon liittyviä ja viihteellisiä tapahtumia, kuten pyöräilyretkiä, liikuntailtoja, zumbaa jne. Talkoovoimin myös siivoillaan kylätalon ympäristöä ja tehdään sinne polttopuita sekä pieniä rakennustöitä. Pääsiäislauantai-iltana kylätalolla järjestetään jo perinteeksi muodostunut kokkojuhla. Uusimpana tapahtumana vietetään talvella laskiaisriehaa. Seurakuntajaosto järjestää muutamia tapahtumia vuodessa.

ALUEELLA TOIMIVAT YHDISTYKSET
Rämälän kyläseura ry, Rämälän metsästysseura ja kylän alueella toimivat kalastusosuuskunnat.

KYLÄN VAHVUUDET
Kylän sijainti keskeisellä paikalla Suomea, aivan Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajalla antaa hyvät kulkuyhteydet molempiin suuntiin, Jyväskylään ja Seinäjoelle. Pohjoiseen liikuttaessa Soini, Alajärvi, Karstula, Saarijärvi jne. ovat helposti tavoitettavissa. Lentokentät Tikkakoski 1h 20 min, Seinäjoki 1h 20 min ja Helsinki-Vantaa 4 h. Työssäliikkumisalue kylästä katsoen on aivan rajaton. Kylässä on useita nuoria perheitä, tilanjatkajia, paluumuuttajia ja kylään muualta muuttaneita uusia asukkaita. Rämälä on myös suosittua aluetta kesäasukkaiden silmin (kesämökit yms). Siinä on kylän ja aktiivisen, vireän toiminnan jatkuvuus.

TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISKOHTEET
Tärkeimpänä kehittämiskohteena kyläläiset, kesämökkiläiset sekä muut läpiajavat näkevät kylätien rajallisen kunnon.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Tärkeimpiä tehtäviä pitää kylän ja kyläseuran toiminta aktiivisena ja vireänä sekä pitää kylätalo toimivana ja hyväkuntoisena. Voisi sanoa että tehtävänä on myös pitää kyläläiset yhteydessä toisiinsa ja kylä elävänä.

Yhteyshenkilöt
Rämälän kyläseura ry
puheenjohtaja Tuulikki Kortteinen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh 0400 766 669
sihteeri Hannele Aho
puh 040 575 8517



Peränne

Sijainti

Peränteen kylä kuuluu valtakunnallisesti luokiteltuun Ähtärinreitin kulttuurimaisemaan.
Kylä sijaitsee Ähtärin keskustasta etelään n. 10 km päässä, Virroille johtavan kantatie 68 molemmin puolin.
Vakinaisia asukkaita kylässä on n. 300 henkeä. Kesällä väkiluku lisääntyy huomattavasti loma-asukkaiden myötä.

Peränteen suurimpia järviä ovat Perännejärvi, Iso Haapajärvi, Vähä Haapajärvi, Jauhojärvi ja Vähä Liesjärvi.
Perännejärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja sillä on yhteys aina Poriin saakka.
Peränteellä on arvokasta harjumaisemaa, joista tunnetuin on Punkaharju jatkuen salmen yli Vuohisaari-nimisenä harjuna.

Kesällä 2017 paljastettiin kuvataiteilija Hugo Simbergin muistomerkki hänen kuolinmökkinsä pihaan.
Kohde on aivan kantatie 68 varrella ja siihen on selkeä opasteviitta.

Kylätalo toimii tapahtumien, harrastusten ja eri juhlien tilana. Kylätaloa vuokrataan myös ulkopuolisille.

Peränteellä toimii vireä kyläseura, jonka toiminnalle on ollut ominaista hyvä yhteishenki ja "yhteen hiileen puhaltaminen".
Kyläseuralla on erilaisia koneita, esim. "klapikone" ja betonimylly. Lisäksi vuokrataan mm astiastoa.
Kyläseura järjestään myös retkiä, uistelukilpailua, kirpputoritapahtumaa ym.

Virkistysmahdollisuudet

Kulttuuriharrastusmahdollisuuksien lisäksi kylällä voi harrastaa myös liikunnallisia harrastuksia. Talvella löytyy runsaasti hiihtolatuja.

Runsaat vesistöt tarjoavat hyvät kalastusmahdollisuudet ja muu ympäröivä luonto hyvät luonnossa samoilun mahdollisuudet. Asukkaiden mielestä parasta Peränteellä on asuinympäristön rauhallisuus, luonnon läheisyys, vesistöt ja läheisistä välittäminen.

Yhteyshenkilöt
pj. Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 040 765 4298
siht. Maarit Jussila 040 731 9507
Kylätalon vuokraus
Seija Vuorinen puh. 040 539 5309

- päivitetty 9.7.2019

Niemisvesi

Sijainti
Niemisveden kylän keskustaajamaan Reijoon on Ähtärin keskusta matkaa reilut 10 km.
Kylällä on asukkaita n. 200 henkeä ja kesäaikana kylän asukasmäärä kasvaa, sillä Niemisveden rannalla on runsaasti kesäasutusta.

Maarekisterin mukainen Niemisveden kylä ulottuu Myllymäeltä Soinin rajaan saakka. Maapinta-alaltaan Ähtärin suurin kylä sisältää useita "periä". Sen maantieteellinen keskipiste, kuten koko Ähtärikin, on lähellä Reijoa. Nykyisen Niemisveden kylän toiminta-alue on rajoiltaan hyvin lähellä Niemisveden vanhan koulun vuokranneen Nuoramon Metsäsätysseuran rajoja. 

Historia
Ähtärin neljästä vanhan rälssin tilasta on kolme Niemisvedellä. Ruotsin vallan aikana muodostetut rälssitilat näkyvät tänäkin päivänä esimerkiksi vanhan Hokkasen pääräkennuksena. Sitä taustaa vasten on ymmärrettävissä, että jo vuonna 1868 Niemisveden kylän isännät perustivat ylimmäisenä seisovan kansakoulun. Se oli ensimmäisiä sarjassaan koko laajassa Keski- Suomessa. Sen ansioksi on todettava akateemisten henkilöiden poikkeuksellisen monilukuinen joukko kylällä jo vuosisadan alussa.

Vuosisadan vaihteessa rakennettu Niemisveden kansakoulurakennus on nykyisin harvinaisuus koko maatakin ajatellen. Kansakoulu on kunnostettu tarpeellisilta osin Nuoramon metsästyseuran toimesta kyläläisten ja muiden halukkaiden yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Kunnostustöiden rahoitukseen ovat metsästysseuran lisäksi osallistuneet E-P:n TE -keskuksen maaseutuosasto ja Ähtärin kaupunki. Kunnostustöissä on talkootöiden osuus ollut erittäin merkittävä.

Kylätoiminta
Niemisveden kylällä toimiii Niemisveden maamiesseura ry, Niemisveden maatalousnaiset, Nuoramon Metsästysseura ry, metsästysseura Pyhikin Erä ry , Ähtärin Niemisveden nuorisoseura ry.

Virkistysmahdollisuudet
Niemisveden kylän luonto järvineen ja metsineen tarjoaa hyvät mahdollisuudet marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen, ulkoiluun ja henkiseen virkistäytymiseen. Reijossa on kylän tenniskenttä. Entinen paljon puita kuljettanut vesitie metsäisine rantoineen on nykyisin virkistyskäytössä. Kesällä reitillä viihtyvät veneilijät, kanoottiretkeilijät ja kalastajat vesitilanteen niin salliessa.Talvinen moottorikelkkaura Mesikämmenestä Karstulan Lomakouheroon kulkee Niemisveden kautta. Niemisjoki tarjoaa hyvät olosuhteet kalastukselle, jokeen istutetaan vuosittain taimenta ja kirjolohta. Perhokalastajat käyvät kauniin Niemisjoen rannoilla runsain joukoin, myös Ähtärin ympäristökunnista. Ohrakosken rantamilla on taukopaikkana laavu ja kota, joita kalastajat ja retkeilijät voivat käyttää. Valkeisen Loma majoittaa Valkeisen rannassa matkailijoita.

Tervetuloa ennakkoluulottomien ja virkeiden Niemisveden kyläläisten joukkoon.

Mäkikylä

Sijainti

Mäkikylä sijaitsee Pihlajavedentien varrella noin 15 km:n päässä keskustasta. Kyläyhteisöön kuuluvat lisäksi Isomäki, Sipilänkylä, Itä-Peränne sekä Heinämäen kylät. Kylä on laaja-alainen kaunis mäkialue, mutta harvaanasuttu, sillä mäkien rinteille sijoittuvat taloryppäät ovat kaukana toisistaan.

Kylätoiminta

Kylällä toimii Isomäen Metsästysseura ry.

Myllymäki

Myllymäki on viihtyisä ja toimelias kylä. Kylällä on paljon nuoria perheitä ja lapsille on oma kyläkoulunsa.
Kesällä kylän väkimäärä kasvaa kesäasukkaiden saapuessa paikkakunnalle. Kyläseuran järjestämät tapahtumat takaavat ohjelmaa kaikenikäisille.


Myllymäen kyläseura ry

Pirtin vuokraamista esimerkiksi juhlatilaisuuksien järjestämiseen, sekä kahvi- (48 kpl) ja ruokakaluston (60 kpl) vuokraamisesta vastaa Pasi Raittinen, puh. 050 336 1286

Itä-Ähtäri

Itä-Ähtäri sijaitsee Ähtärinjärven rannalla, järven keskivaiheilla. Matkaa Ähtärin keskustaajamaan kertyy 20 km ja Soinin kunnan keskustaajamaan 22 km.

Asukkaita kylällä on 90 henkeä, mutta kesäaikana runsas kesäasukkaiden määrä vilkastuttaa kylän elämää.

Kylätoiminta

Kylän kokoontumispaikkana on entinen kyläkoulu, joka lopetetti toimintansa vuonna 1991. Koulua käytetään erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

Virkistysmahdollisuudet

Itä-Ähtärin kylä rajoituu Ähtärinjärveen, jonka virkistyskäyttömahdollisuudet ovat moninaisia. Itäpuolella ovat suuret metsäalueet, missä riistaeläimet, jopa karhut viihtyvät.
Itä-Ähtärissä on hyvät mahdollisuudet liikuntaan, marjastukseen ja sienestykseen luonnossa. Koululle jäädytetään luistinrata ja hiihtokäytössä on nykyään luisteluhiihdon mahdollistava latuverkosto, jonka pituus on n. 20 km. Kesäisin pelataan jalkapalloa ja lentopalloa koulun pihassa. Pyöräilylle on hyviä hiekkateitä, joita kyläläiset ja kesämökkiläiset hyödyntävät kesäaikana.

Yhteyshenkilö

Itä-Ähtärin kyläyhdistys
puheenjohtaja 
Pekka Lassila
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.