Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 28.02.2025

SIJOITUS- JA KAIVULUVAT

Kunnan omistamilla maa-alueilla kaivamiselle tulee hakea aina lupa ennen kaivutöiden aloittamista. Sijoitus- ja kaivulupa haetaan 21 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Luvan hakemisessa tulee esittää riittävät suunnitelmat ja tiedot urakoitsijasta.

Sijoituslupa tarvitaan uusien rakenteiden pysyvään sijoittamiseen kadulle tai muille yleisille alueille. Hakemukseen liitetään suunnitelmat sijoitettavista laitteista ja rakenteista sekä kartta, josta ilmenee sijoitettavien laitteiden/rakenteiden paikka sekä katselmukset.

Mikäli esimerkiksi rikkoutunut vanha kaapeli korvataan uudella, sijoittaminen ei tarvitse sijoituslupaa, mutta kaivamiseen on kuitenkin haettava kaivulupa. Sijoituslupa tulee myös hakea, jos reitillä on pienikin osa uutta sijaintia. Tällöin on myös toimitettava uudet sijaintitiedot.

Sijoituslupa pitää sisällään kaiken passiivi-infran (esim. kaapelit, jakokaapit, putket, kaivot). Isommat rakenteet (kuten laitetilat) vaativat rakennusluvan. Isommat rakenteet kuten mastot ja siihen liittyvät rakenteet vaativat maanvuokrasopimuksen. Huoltotie laitetilalle tulee sijoituslupavaiheessa suunnitella käytön mukaan.

Sijoitus- ja kaivuluvat haetaan yhteisellä lomakkeella.

- Sijoitusluvan yhteydessä valitaan sijoituslupa
- Kaivuluvan yhteydessä valitaan kaivulupa
- Jos työn tarkoituksena on tehdä pysyvä sijoitus ja samalla kaivaustyötä voidaan lomakkeesta valita molemmat.

Sijoitus- ja kaivulupahakemus palautetaan sähköpostilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Täytettävä sijoitus- ja kaivulupahakemuksen lomake, pdf
Täytettävä sijoitus- ja kaivulupahakemuksen lomake, word
Lupahakemus on maksullinen.

Ohjeet sijoitus- ja kaivuluvan hakemiseen:

1. Selvitä johtojen sekä muiden maanalaisten laitteiden ja rakenteiden sijainti.

2. Jos kadulle tai muille yleisille alueille ollaan sijoittamassa uusia pysyviä rakenteita, tulee hakea sijoituslupa.
- Täydennä lomake ja valitse lomakkeesta kohta sijoituslupa.
- Hakemukseen liitetään suunnitelmat sijoitettavista laitteista ja rakenteista sekä kartta, josta ilmenee sijoitettavien laitteiden/rakenteiden paikka sekä katselmukset.
- Mikäli suunnittelija ja kaapeleiden/laitteiden omistaja ovat eri tahoja, tällöin vaaditaan valtakirja, joka voidaan liittää hakemuksen liitteeksi.

3. Kaivaustöihin on haettava kaivulupa.
- Täydennä lomake ja valitse lomakkeesta kohta kaivulupa.
- Liitä mukaan suunnitelmapiirros ja suunnitelma tilapäisistä liikennejärjestelyistä.
- Jos työn tarkoituksena on tehdä pysyvä sijoitus ja samalla kaivaustyötä valitaan lomakkeesta molemmat.

4. Täydennetty sijoitus- ja kaivulupahakemuksen lomake lähetetään sähköpostilla kaupungin kirjaamoon Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

5. Odota lupapäätöstä, töitä ei saa aloittaa ennen luvan myöntämistä. Luvan myöntämisen jälkeen työt voidaan aloittaa.

6. Ilmoita työn valmistumisesta kirjallisesti. Kun työ on valmis, ilmoita siitä luvan myöntäjälle viestillä tai sähköpostilla. Rakentamisen päätyttyä pidetään loppukatselmus. Mikäli urakassa sijoitettiin johtoja tai muita rakenteita, toimita sijaintitiedot kaupungille luvan myöntäjälle.

Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 28.02.2025

SIJOITUS- JA KAIVULUVAT SEKÄ YLEISTEN ALUEIDEN LUVAT

Yleisten alueiden, kuten katu- ja puistoalueiden, käyttöön tarvitaan kunnan viranomaisen myöntämä lupa. 

Hae lupaa täyttämällä lupahakemus, joka löytyy kaupungin verkkosivuilta tämän sivun alaotsikoilta. Palauta täytetty lomake kunnan kirjaamon sähköpostiin Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Hae lupaa mm. seuraaville toimenpiteille:

• Rakenteiden sijoittaminen yleiselle alueelle ja/tai työskentely yleisellä alueella
  (sijoitus- ja kaivulupa)
• Yleisten alueiden tai muiden kunnan omistamien alueiden käyttö esim. tapahtumat, mainokset, yms. (käyttölupa)
• Jatkoajan hakeminen (kaivu- ja käyttöluvat)

Lupahakemukset tulee toimittaa hyvissä ajoin kuntaan. Lupahakemuksen käsittely on maksullista.

Sijoitus- ja kaivulupaa haetaan maanomistajilta. Maanomistaja voi olla kunta, yksityinen, tiekunta tai Elinvoimakeskus. Maanomistajien tai tienhoitokuntien omistamien alueiden kiinteistötunnuksia ja omistajatietoja voi hakea esim. Maanmittauslaitoksen palvelusta.

Kategoria: Ympäristö

Julkaistu: 01.10.2024

Vieraslajien torjunta

Crowdsorsan vieraslajipeli palaa taas Ähtäriin

Ähtärissä voi tulevana kesänä jälleen ansaita palkkioita hävittämällä haitallista jättipalsamia, kurtturuusua ja lupiinia Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Jokainen voi osallistua torjuntatyöhön lataamalla sovelluksen omaan älypuhelimeen ja lähtemällä luontoon. Peliin osallistuville on jaossa 1560 euroa palkkioina.

Ähtärin joukkoistettu vieraslajitorjunta käynnistyy kesäkuussa. Vieraslajit ovat kasveja ja eläimiä, jotka leviävät uusille alueille ihmisen myötävaikutuksella ja syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa. Haitalliset vieraslajit heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ympäristönhoidossa.

Crowdsorsan vieraslajipeli tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua konkreettisiin talkoisiin lähiluonnon hyväksi ja saada palkkioita tehdystä työstä. Kaupunki on mukana vieraslajitalkoissa nyt toista kertaa.

 Tällä kasvukaudella torjuttavina lajeina Ähtärissä ovat jättipalsami, kurtturuusu ja lupiini. Erityisesti jättipalsamin kitkentään kannustetaan tänä vuonna tavallista suuremmilla palkkioilla. Tehtävä aloitetaan hyvissä ajoin ennen kasvien siemennysvaihetta, jotta torjunta olisi mahdollisimman tehokasta.

– Valitettavasti myös Ähtärin kaupungin omistamilta maa-alueilta löytyy paljon vieraslaji esiintymiä. Kurtturuusu on pääosin saatu poistettua, mutta komealupiinia ja jättipalsamia esiintymiä on runsaammin ja hyvinkin näkyvillä paikoilla. Etenkin tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa kuntalaisten osallistaminen vieraslajien torjuntaan on hyvinkin merkityksellistä. Edellinen mobiilipeli vieraslajien osalta järjestettiin vuonna 2024 ja sen kokemukset olivat positiiviset niin kuntalaisten kuin kaupungin osalta, toteaa yhdyskuntatekniikan insinööri Marjo Mäkipelto, Ähtarin kaupunki.

Näin torjunta toimii

Pelaaja etsii vieraslajikasveja sovelluksen kartan pelialueelta. Etenkin alkukesästä, kasvukauden alkaessa kasvien lehtien tunnistaminen on tärkeää, koska värikkäät kukat ilmestyvät vasta myöhemmin kesällä.

Löytäessään sopivan esiintymän pelaaja videoi alueen kävelemällä sen ympäri. Torjuttuaan kaikki esiintymän vieraslajikasvit hän kiertää saman alueen uudelleen ja videoi työnsä jäljen. Kartalle ilmestyy punainen kasvi-ikoni merkitsemään juuri raivattua aluetta.

Jo kertaalleen kitketyn kohteen voi uudelleentorjua heti, kun pelikartalla esiintymää markkeeraava kasvi-ikoni on muuttunut punaisesta vihreäksi. Tämä tapahtuu noin kahden viikon kuluttua ensimmäisestä torjunnasta.

Videot tulee ladata Crowdsorsan laadunhallinnan tarkastettavaksi kolmen päivän (72h) kuluessa. Tämän jälkeen lataamattomat videot automaattisesti hylätään. Hyväksytyistä suorituksista maksetaan palkkio, jonka voi pyytää sovelluksesta omalle pankkitilille.

– Viime vuonna vieraslajitehtäviin osallistujat, joista noin kolmannes oli nuoria, saivat Suomessa raivattua yli 2,8 miljoonan neliömetrin alueelta vieraslajeja. Se on huikea saavutus. Uskon, että tänä kesänä voimme yltää taas uuteen ennätykseen, sanoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.

Päivitetty sovellus tekee torjunnasta entistä tehokkaampaa

Crowdsorsa-mobiilipeliä on kehitetty entistä käyttäjäystävällisemmäksi pelaajien sekä kuntien ja kaupunkien palautteen pohjalta.

Esimerkiksi kasvien uudelleentorjunnan tekemistä on yksinkertaistettu: Kun 50 prosenttia palkkiobudjetista on käytetty, pelialue rajautuu kattamaan vain jo kertaalleen torjutut kohteet. Tässä vaiheessa uusia kohteita ei voi enää merkitä kartalle. Uudelleentorjunnalla varmistetaan se, että vieraslajit saadaan alueilta mahdollisimman tarkasti hävitettyä.

Ohjeistuksia on parannettu visuaalisuuden avulla, ja käyttöön tulevat muun muassa selkeät kuvakortit. Lisäksi jokaiseen tehtävään sisältyy lyhyt testikysely, jonka avulla varmistetaan, että lajintunnistus ja torjunnan perusperiaatteet ovat käyttäjälle selvät. Testikyselyn voi suorittaa heti, kun paikallinen tehtävä on julkaistu sovelluksessa.

Palkkioita jaossa yhteensä 1560 euroa

Tänä kesänä Ähtärin peliin osallistuville on jaossa 1560 euroa palkkioina. Pelaajat voivat ansaita jopa 20 euroa tunnissa. Palkkion suuruus määräytyy automaattisesti esiintymän pinta-alan, tiheyden ja lajin perusteella. Lisäksi paikalliselta pelikartalta voi löytää bonusalueita, joiden torjumisesta saa suuremman korvauksen.

Peliaikaa on elokuun loppuun asti tai niin kauan kuin paikallista palkkiobudjettia riittää, ja torjunnan etenemistä voi seurata sovelluksesta.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 80 kunnassa ja kaupungissa Suomessa. Peli on käytössä myös Ruotsissa ja Kanadassa.

MIKÄ ON CROWDSORSA?

Crowdsorsa on kansainvälisesti palkittu, tamperelainen startup-yritys, jonka mobiilipeliä on käytetty ympäristön hyväksi jo seitsemässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Malesiassa.

Peli on kehitetty kuva- ja videodatan joukkoistettuun keräämiseen. Osallistujat saavat palkkioita pelatessaan ja auttaessaan samalla parantamaan ympäristöä.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavien vieraslajien torjunnan lisäksi peliä on käytetty menestyksekkäästi myös:

• Kaupunkien ja bussipysäkkien esteettömyyden kartoittamiseen
• Katujen ja pyöräteiden kunnon tutkimiseen
• Sadevesien ja ajoratojen lätäköitymisen havainnoimiseen
• Kaivonkansien, tierumpujen ja infraomaisuuden inventoimiseen
• Kaupungin turvattomilta tuntuvien paikkojen raportoimiseen
• Arjen ilmastotekoihin innostamiseen (Päästöpeli)
• Lähiluonnon siivoamiseen (Roskapeli)

https://www.crowdsorsa.com/

YHTEYSTIEDOT

Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 05.04.2024

Hulevedet 

Ähtärin kaupungin kaava-alueille kartoitetaan kesällä 2024 hulevesiverkostoa, johon näkyvimpinä kuuluvat ojat ja kaivot. Ähtärin kaupunki on mukana hankkeessa, jossa mm. kartoitetaan  hulevesiverkoston kuntoa ja mahdollisia tulevia toimenpiteitä.
__________________________________________________________________________________

Kaupunkivesien kokonaisvaltaista hallintaa Parkanossa, Virroilla ja Ähtärissä

Kaupunkivedet eivät tarkoita yksinomaan hule-, sade- tai sulamisvesiä eikä viemäreissä kulkevia jätevesiä, vaan laajaa vesienhallinnan kokonaisuutta, johon vaikuttavat niin kaupunkirakenne ja sen muutokset, kulutustottumukset sekä teknologian kehittyminen ja ympäristötekijät.

Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat rankkasateet lisäävät painetta kaupunkivesien hallinnan parempaan ymmärtämiseen ja ennakoitiin. Kaupunkivedet muodostavat kokonaisuudessaan merkittävän ympäristökuormituksen lähteen, jonka hallinta vaatii lisää ymmärrystä ja yhteistyötä.

Yhteistyössä Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset ry:n kanssa Parkanon, Virtain ja Ähtärin kaupungit lähtevät edelläkävijöinä Suomessa rakentamaan omia kaupunkivesien hallintasuunnitelmiaan ennakoiden tulevan yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksia.

Kaupunkien yhteistyöllä tavoitellaan toimenpiteiden tehokkuutta sekä luodaan pohjaa myös muille Suomen pienille kaupungeille, vaikka direktiivin vaatimukset eivät vielä niihin kohdistukaan.

Kaupunkivesien kokonaisvaltainen hallintasuunnitelma ei ole vain direktiivin asettama velvoite, vaan työkalu vesienhallinnan kehittämiseen. Se kuvaa missä ja miten kaupunkivesiä muodostuu, mihin niitä johdetaan, miten niitä käsitellään ja millaisia vaikutuksia ympäristöön niistä aiheutuu. Hyvin laadittu hallintasuunnitelma on työkalu kaupunkivesien riskien hallintaan ja kehittämistoimenpiteiden ja resurssien kohdistamiseen sinne, missä niillä on eniten vaikutusta.

Hankkeen tuella toteutettavan hallintasuunnitelmien laatimistyön odotetaan tuovan selkeyttä ja parantavan kaupunkivesien tilan ja kokonaiskuvan hahmottamista niin Ähtärissä, Virroilla kuin Parkanossakin.

Ensimmäisinä toimenpiteinä hankkeessa ryhdytään muodostamaan yhteistä näkemystä siitä, mitä konkreettisesti hallintasuunnitelma pitää sisällään pienien kaupunkien tapauksessa ja millaisia kehittämistoimia hankkeen aikana on tarpeen tehdä, jotta hallintasuunnitelmat saadaan laadittua.

Helmikuussa 2024 käynnistyneen yhteistyöhankkeen nimi on Kaupunkivesien Riskit Kuntoon (Kaverit). Hankkeen kokonaisbudjetti on 230 750 euroa, josta Ympäristöministeriö hallinnoima Vesiensuojelun tehostamisohjelma osuus on 184 600 euroa. Hanketta koordinoi Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset ry. 

Lisätietoja hankkeesta antavat:

Rauno Leván, sihteeri, Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset ry., p. 040 6325 006, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kari Santikko, tekninen johtaja, Parkanon kaupunki, p. 044 7865 601, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Stefan Hirvelä, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Virtain kaupunki, p. 050 462 1646, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Marjo Mäkipelto, yhdyskuntatekniikan insinööri, Ähtärin kaupunki, p. 040 161 6690, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kategoria: Ympäristö

Julkaistu: 11.10.2023

Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke

Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen tulosten yhteenveto

Ähtärinjärveä säännöstellään Hankaveden luusuassa sijaitsevalla säännöstelypadolla. Selvityksessä tutkittiin Säännöstelyn muuttamista siten, että kesällä vedenpinnan lasku tapahtuisi hitaammin ja kevätkuoppa muodostettaisiin maltillisemmin. Suomen ympäristökeskuksen tietokonemallinnusten mukaan nämä muutokset pitävät vedenkorkeudet ja virtaamat lähempänä aiempien vuosikymmenien tasoja, mikä on tarpeen ilmastonmuutoksen vuoksi.

Muutoksella turvataan tarvittava vedenkorkeus kesäajalle ja näin parannetaan rantojen käyttömahdollisuuksia. Edellytykset esimerkiksi uinnille, veneilylle ja kalastukselle paranevat. Muutoin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia vuosittaisia vaihteluja vedenkorkeuksissa. Muutetulla säännöstelyllä voidaan paremmin sopeutua vähälumisiin talviin sekä pienempiin kevättulviin. Vesivoimaa voidaan tuottaa tasaisemmin, kun ohijuoksutusten tarve vähenee.

Säännöstelyn muutoksella ei havaittu olevan haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin, pohjavesialueisiin tai suojelualueisiin.

 

Taulukko Ähtärinjärven säännöstelymuutoksen vaikutusten tarkastelusta

 

Taulukko: Esiselvityshankkeessa on selvitetty, kuinka Ähtärinjärven säännöstelymuutos vaikuttaisi vedenpinnan korkeuteen. Taulukossa on esitettynä nykyinen tilanne sekä tarkasteltu katkoviivoin mahdollista muutettua säännöstelyä.

 

Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen loppuraporttiin

 

 

 

Hankkeesta

Kategoria: Asuminen ja rakentaminen

Julkaistu: 28.01.2019

Vuokra-asunnot

Ähtärin kaupunkikonserniin kuuluva Kiinteistö Oy Ähtärin Vuokratalot omistaa 

noin 210 vuokra-asuntoa pääsääntöisesti Ähtärin keskustan läheisyydessä. 

Osassa on myös oma sauna ja varasto.

Asumisen neuvontaan kuuluuu asumiseen liittyvät ongelmat, kuten maksukyvyn heikkeneminen. Asumisneuvontaan kuuluu myös avustaminen Kelan eri tukien ja asuntohakemusten teossa.
Tarkoituksena on ehkäistä asunnottomuutta ja häätöjä.

Tutustu asuntotarjontaan Ähtärin Vuokratalojen verkkosivuilla.

Kategoria: Asuminen ja rakentaminen

Julkaistu: 30.07.2018

Asuminen ja rakentaminen

Kategoria: Ympäristö

Julkaistu: 09.07.2018

Jätehuolto

Lakeuden Etappi Oy vastaa käytännön jätehuollon järjestämisestä 8 omistajakuntansa alueella. Osakaskuntia ovat: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri. Kunnat hoitavat itse jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvontaa. Lakeuden Etappi Oy:n verkkosivuille.

Lakeuden jätelautakunta on Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen yhteinen lautakunta, jonka vastuulla on jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävätjäsenkuntien alueella

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JÄTEHUOLTO

Ähtärin kaupungin haja-asutusalueen vapaa-ajan asukkaiden jätehuoltoa varten on perustettu yhteisiä poltettavan jätteen (kaatopaikkajätteen) aluekeräyspisteitä, jotka ovat käytettävissä 1.5.–30.9. Tästä palvelusta veloitetaan kausimaksu loma-asuntojen omistajilta.

Aluekeräyspisteissä vastaanotetaan ainoastaan normaalissa vapaa-ajan asumisessa syntyvää poltettavaa jätettä. Suuremmat jätteet tulee toimittaa jäteasemalle.

Katso loma-asuntosi lähin aluekeräyspiste etappi.com sivustolta.

Kategoria: Ympäristö

Julkaistu: 09.07.2018

Ähtärinjärvi

Pahoittelut, sivua päivitetään.

Ähtärinjärveä koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä:

Ympäristönsuojelusihteeri Minna Hakala puh 040 647 4686

Kategoria: Ympäristö

Julkaistu: 09.07.2018

Vesiensuojelu

Vesiensuojelun suuntaviivoja määrittää valtakunnallinen vesienhoitosuunnitelma.

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan.  Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Toimialueittain laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi.

Ähtäri kuuluu pääosin Kokemäenjoen vesitöalueeseen ja sen vesistöt muodostavat Ähtärinreitin vesistön. (Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma & Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpidesuunnitelma).

Vesien ja -merenhoitosuunnitelmat Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa.

Vesialueiden tilan parantamiseen ei ole olemassa yhtä nopeaa, tehokasta ja kaikille vesialueille sopivaa kunnostustoimenpidettä. Monessa tapauksessa tarvittavien toimenpiteiden yhdistelmä voi olla hyvinkin yksinkertainen toteuttaa. Rehevöityneen järven kunnostus voi yksinkrtaisimmillaan koostua valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisestä sekä pienistä kunnostustoimista, kuten särkikalojen poistokalastuksesta tai rantakasvillisuuden pienialaisesta niitosta.

Ähtärissä vahvuutena ovat puhdas luonto ja järvet. Erityisesti vesistöjen läheisyys on alueen valttikortti. Vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta pyritään suojelemaan, jotta ne pysyisivät puhtaina myös tulevaisuudessa.

Ympäristön ja vesistöjen suojelussa kuntalaisten oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Lisätietoa järvistä löytyy osoitteesta jarviwiki.fi.

Kategoria: Ympäristö

Julkaistu: 09.07.2018

Luvat ja ilmoitukset

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tarvitaan lupa.

Luvanvaraiset ilmoitusta edellyttävät ja rekisteröitävät toiminnot on määritelty ympäristönsuojelulaissa (527/2014). Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) määrittelee käsitteleekö luvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vai lupa- ja valvontavirasto (lvv). 

Ympäristön suojelun lomakkeita löytyy tästä linkistä.

Luvan hakemisen tarpeesta kannattaa olla yhteydessä ympäristönsuojeluun. Lisätietoja lupamenettelystä sekä tarvittavia lomakkeita löytyy Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta (ympäristö.fi)

Kategoria: Ympäristö

Julkaistu: 09.07.2018

Ympäristövalvonta

Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvominen ja edistäminen.

Tehtäviin kuuluvat mm.

• ympäristölupien valmistelu ja valvonta
• vesilain mukaisten lupien sekä ilmoitusten valvonta
• vesiliikenne- ja maastoliikennelupien valvonta
• meluilmoitusten käsittely
• aumausilmoitusten käsittely
• kemikaalilain valvonta
• jätevesiasioiden valvonta
• roskaantumisasioiden käsittely
• maa-aineisten lupa- ja valvonta-asiat 

Lisäksi tehtäviin kuuluu ympäristön tilan seuranta, ympäristötutkimus sekä ympäristönsuojelun ja jätehuollon valvonta ja neuvonta.

Kategoria: Ympäristö

Julkaistu: 09.07.2018

Ympäristö

Ympäristösuojelusihteeri työskentelee 50 % työajalla. Ympäristösuojelusihteeri on tavoitettavissa maanantaisin ja tiistaisin virka-aikana. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Ympäristöön ja luontoon liittyvät asiat koskettavat meitä kaikkia. Luonto virkistää ja terveellinen ympäristö luo viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

Kaupungin tehtävänä on hoitaa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan asukkaille terveellinen ja virikkeitä antava asuinympäristö.

Ympäristösivuilta löydät tietoa kaupungille kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä.

Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 09.07.2018

Venepaikat

Kaupunki vuokraa ylläpitämiensä venepaikka-alueiden venepaikat. Venepaikan edellisenä vuonna vuokranneilla on mahdollisuus lunastaa sama venepaikka 30.4. mennessä.

Muutoin venepaikat tarjotaan vuokrattavaksi 2.5. alkaen.

Venepaikan varanneille lähetetään postitse lasku venepaikasta ja uusi venepaikkamerkki kuluvalle vuodelle. Venepaikat/merkit tarkistetaan vuosittain kesällä, jotta vältyttäisiin väärinkäytöksiltä.

Voimassa olevat venepaikkojen hinnat (sis. alv.):

• Ähtärinsalmen pienvenesatama: 42 paikkaa 60 €/vene (veneiden kiinnitys rannalla olevaan renkaaseen)
• Keskustan Rantapuisto (Ouluveden venelaituri): 14 paikkaa 50 €/vene (laiturin kahden puolen, kulkuportilla varustettu laituri)
• Pellonpään ranta (Ouluveden venelaituri): 18 paikkaa 25 €/vene (laiturissa kahden puolen)
• Moksunniemen veneranta: 28 paikkaa 150 €/vene (2 kpl 14 paikan venelaituria, molemmat venelaiturit on varustettu kulkuportilla)

Venepaikkavarauksia ottaa vastaan ja lisätietoja kertoo:

Marjo Mäkipelto
yhdyskuntatekniikan insinööri
puh. 040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

HUOM! Myös puistoalueilla olevilta veneiltä vaaditaan venepaikkamaksu ja tarkistetaan venepaikkamerkit!

Päivitetty maaliskuussa 2026

Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 09.07.2018

Uimarannat 

Tietoa Ähtärin uimarannoista tästä linkistä.

Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 09.07.2018

Puistot, leikkipuistot ja metsät

Ähtärin kaupungin infrapalvelut vastaa puisto- ja viheralueiden sekä kaupungin omien kiinteistöjen pihojen rakentamisesta ja hoidosta sekä tienvarsien ja muiden yleisten alueiden siisteydestä.

Puistopinta-alaa kaupungilla on noin 24 ha, leikkipaikkoja 9 kappaletta ja hoidettavia kiinteistöjen pihoja noin 40 kappaletta.

Infrapalvelut huolehtii metsistä ja puistometsistä. Niiden hakkuu ja hoitotoimenpiteet tekee suurelta osin Metsänhoitoyhdistys Suomenselkä, jonka kanssa kaupungilla on metsänhoitosopimus. Kaupungin metsäpinta-ala on noin 560 ha, joista noin viidennes puistometsiä.

Laskutustyönä suoritetaan myös julkisyhteisöjen viher- ja virkistysalueiden hoitotöitä.

_______________________________________________________________________________________

Leikkipuistot

Ähtärin leikkipuistojen turvallisuusasiakirjaan

Turvallisuusasiakirjassa kuvataan palveluun liittyvät vaarat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi ja hätätilanteisiin varautumiseksi. Turvallisuusasiakirja kokoaa yhteen palveluun liittyvät turvallisuusasiat ja auttaa palveluntarjoajaa turvallisuuden jatkuvassa parantamisessa.

Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 09.07.2018

Tori

Ähtärin torin sijaitsee Ostolantie varrella keskellä keskustaa. Torin näyttävin ilmestys on sen esiintymislavana toimiva Kultainen kori.

Kultainen kori on Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa yhteistyössä toteutetun Ähtärin torin esiintymislavan ideakilpailun voittaja. kultaisen korin on suunnitellut Pyry Kuismin, Kristian Paavilainen ja Johan Jäsperlä Oulun yliopistosta.

Torialue on varattavissa torimyyntiin ja muihin tilaisuuksiin. Kultaisen korin voi varata myöskin esiintymislavaksi.

Torimaksujen keräämisestä huolehtii Ähtärin Yrittäjät ry. Tiedustelut torivarauksista Ähtärin kaupungilta. 

Päivitetty toukokuussa 2023

Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 09.07.2018

Puistot ja muut yleiset alueet

Ähtärin kaupungin infrapalvelut vastaa yhteisten puistoalueiden kunnossapidosta ja siisteydestä. Ähtärissä on useita leikkipuistoja ja uimapaikkoja myös keskustassa Ouluveden ranta-alueella. Kaupungintalon ranta-alueella on hyvin hoidettu uimaranta, esteetön laituri, matonpesupaikka, riippumattoja sekä beachvolley-kenttä lämpimien kesäpäivien viettoon.

Uimalaiturilta näkyy viereisen nimekkeen huvimajalle, jonka läheisyydessä sijaitsee professori, kuvanveistäjä Eero Hiirosen 7 metriä korkea hapon kestävästä teräksestä valmistama vesiaiheinen Ylävedet veistos.

Ouluveden ranta-alueella Virtaitien vieressä sijaitsee vuokravenelaituri, leikkipuisto, parkour-kenttä, monitoimiareena erilaisille peleille sekä uusimpana pumptrack-rata.

Ranta-alueella kulkee valaistu puistoväylä, joka on ihanteellinen kävelyreitti aivan keskustan tuntumassa.

Päivitetty helmikuu 2025

Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 09.07.2018

Yksityistiet

Tavoitteena on yksityisteiden kohtuullinen kunnossapito ja mahdollisimman hyvät kulkuyhteydet haja-asutusalueille, mikä omalta osaltaan säilyttää maaseudun asuttuna. Teknisen lautakunnan tehtäviin kuuluu yksityistieasioiden hoitaminen mm. kunnossapito- ja perusparannusavustusten myöntäminen ja niiden maksatus. 

Perusparannushankkeiden avustusmäärärahat ovat sidoksissa valtion hyväksymiin avustusmäärärahoihin.

Kaupungille osoitetut perusparannusavustushakemukset käsitellään erikseen anomalla kaupunginhallitukselta/-valtuustolta ylitysoikeutta.

Yksityisteiden valtionavustukset hoitaa Elinvoimakeskus. Lisätietoa Elinvoimakeskuksen verkkosivuilta.

Vuodesta 2020 alkaen yksityisteiden kunnossapitoavustukset myönnetään vuosittain hakemuksen perusteella. Vuonna 2021 kaupungin kunnossapitoavustuksia myönnettiin 79 tielle.

Vuosittain kunnossapitoavustuksien hakuaika on 1.-31.3. eli maaliskuun aikana on haettava kyseisen vuoden kunnossapitoavustuksia.

Oheinen hakemuslomake on täytettävä ja palautettava määräaikaan mennessä. (Myös vanhemman malliset hakemuslomakkeet hyväksytään).

Tulostettava lomake löytyy tästä linkistä

_________________________________________________________________________________________________________________________

Kategoria: Liikenne, kadut, yleiset alueet

Julkaistu: 09.07.2018

Kadut ja kevyen liikenteen väylät

Rakentamis- ja teknisten palvelujen vastuualue käsittää mm. kaavateiden ylläpidon. Kaavateiden talvi- ja kesäkunnossapito on ulkoistettu.
Ähtärissä on kaavateitä yhteensä noin 55 800 m ja kevyen liikenteen väylää 16 300 m.

Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien sekä suojateiden talvikunnossapito hoidetaan niin, että liikkuminen niillä on turvallista.