Myllymäen historiaa

Myllymäki kehittyi merkittäväksi kauppa- ja liikennekeskukseksi Tampere–Vaasa-radan avaamisen myötä vuonna 1883. Rataosuutensa suurimmaksi väliasemaksi rakennettu Myllymäki veti puoleensa erityisestikauppiaita, sillä kaupankäynti maaseudulla oli vapautettu 1800-luvun kuluessa. Kylään perustettiin 1800–1900-lukujen taitteessa useita tukku- ja vähittäismyyntiliikkeitä.

Kylän suurimmaksi kauppaliikkeeksi kohosi vaasalaisen Carl Finnilä Oy:n tukkuliikkeen haarakonttori,jonka nostivat kukoistukseen Josef Lassila (1863–1940) ja Frithiof Tikanoja (1877–1964). He loivat Myllymäeltä käsin laajan kauppaverkoston, joka ulottui lukuisiin lähipitäjiin. Tukkukaupan aikaa kesti Myllymäellä 70 vuotta, joista kaksi vuosikymmentä Myllymäen Keskon alaisuudessa vuoteen 1965 saakka. Kylään tultiin asioimaan päivämatkojenkin takaa, sillä kylän saavutettavuus parani 1890-luvulla valmistuneen Myllymäki–Saarijärvi-maantien myötä.

Kaupan ja liikenteen myötä kylälle virisi runsaasti muutakin elinkeinoelämää, teollisuutta ja käsityöläisyyttä. Vilkas järjestö- ja harrastustoiminta rikastutti kylän elämää monin tavoin. Myllymäen yksityinen kansakoulu perustettiin vuonna 1892.

Maaseudun rakennemurroksen myötä 1960-luvulta eteenpäin Myllymäen merkitys alkoi vähetä. Kylästä katosivat työpaikat ja palvelut. Kylän vilkkaasta elinkeinoelämästä muistuttavat nykyään monet, käyttötarkoituksensa menettäneet vanhat rakennukset.

Tiedot kohteisiin on kerätty arkistoista, tekemällä haastatteluita ja järjestämällä Myllymäen kyläläisille muistelutilaisuuksia.

Hanke

MYHINÄ on leader -rahoitteinen historiankirjoitus- ja historiamatkailunhanke, jonka toteutus oli vuosina 2024-2025. Myönteinen rahoituspäätös saatiin maaliskuussa 2024.

Hankkeen toteutuksesta vastasivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Myllymäen kyläseura ry. 

Hankkeen toimenpiteitä olivat:

1. Eino Kivilahden Myllymäki -historiikki, joka jon julkaistu.

2. Muistelutyöpajat, jotka olivat osallistavaa aineiston keruuta.

3. Mobiiliopastus Citynomadiin.