Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Ajankohtaista

Etä Hantsa nettiin

Etä-Hantsan tiloja testaamassa Kerttu Heinämäki (vas.), Tea-Hanna Leino, Marjo Mäkipelto ja Tuomas Collin Ähtärin kaupungilta.

Ähtärin keskustassa sijaitseva vapaan sivistystyön tila Hantsa valjastetaan kesäksi etätyötilaksi. Toukokuusta elokuun loppuun saakka voi Etä-Hantsasta varata edulliseen hintaan työskentelytilaa päiväksi, viikoksi tai pidemmäksi aikaa.

Etä-Hantsan varauskalenteri on esillä Ähtärin kaupungin verkkosivuilla. Kalenterivarauksiin pääsee etusivun Etä-Hantsa-bannerin kautta. Etätyöpäivän hinta on kuusi euroa ja viikosta tai pidemmästä varausjaksosta saa tuntuvan alennuksen. Kerralla Etä-Hantsaan mahtuu 15 etätyöläistä. Tilojen etätyökäyttöä pilotoidaan kesän 2022 ajan.

− Meiltä on aika-ajoin tiedusteltu etätyötiloja Ähtärin keskustasta ja Etä-Hantsa on vastaus tähän tarpeeseen. Vastaremontoidut tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla palveluiden äärellä. Ilmaista parkkitilaa on runsaasti ja Ähtärin keskustan hyvät lounaspaikat kivenheiton päässä. Etä-Hantsassa on myös jääkaappi, kahvinkeitin ja mikroaaltouuni, joten lounaan tai välipalan voi syödä myös toimistolla työn lomassa, kertoo Ähtärin kaupungin rakennuttaja- ja kiinteistöpäällikkö Tuomas Collin.

Etä-Hantsan tilat on varustettu ergonomisilla, säädettävillä kalusteilla. Noin 127 neliömetrin tila on jaettavissa erikokoisiin luokkiin, mikä takaa etätyöläisille työskentelyrauhan. Etä-Hantsa tarjoaa käyttäjilleen myös huippuluokan esitystekniikan sekä langattoman netin.

Ostolantie 11:n kakkoskerroksessa sijaitseva Hantsa on aiemmin ollut toimistokäytössä. Tila remontoitiin perusteellisesti alkuvuodesta 2022 ja otettiin vapaan sivistystyön käyttöön huhtikuun alussa. Lakeudenportin kansalaisopisto on Hantsan pääkäyttäjä kesäkauden ulkopuolella ja myös yhdistykset ja järjestöt voivat varata Hantsasta tiloja kokous- ja luentokäyttöön.

Lisätietoja:    Tuomas Collin, rakennuttaja- ja kiinteistöpäällikkö, puh.040 700 8294, sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Mustikkavuoren vapaa-aikakeskuksen kehittämistä on kevään aikana suunniteltu tiiviiseen tahtiin kaikille kuntalaisille avoimissa seuraparlamenteissa. Parlamentteihin on osallistunut aktiivisesti liikuntaseurojen edustajia sekä kuntoliikkujia. Suunnittelun tueksi järjestettiin huhti–toukokuun vaihteessa myös kuntalaiskysely, jossa ähtäriläiset saivat ottaa kantaa kahteen vaihtoehtoiseen kehittämissuunnitelmaan.

Ähtärin kaupungin vapaa-aika- ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalanen on tyytyväinen, että ähtäriläiset ovat ottaneet Mustikkavuoren kehittämisen omakseen: − Saimme kyselyyn lähes 90 vastausta. Vastauksissa pohdiskeltiin alueen kehittämistä monelta eri kantilta. Saimme vahvistusta sille, että Mustikkavuoren palveluja ja toimintoja viedään nyt oikeaan suuntaan, Paalanen sanoo.

Kyselyn vastauskooste kertoo, että etenkin paikoituksen, valaistuksen, kevyen liikenteen väylän ja opasteiden suhteen toivotaan parannusta. Aktiviteeteista ja palveluista toivelistan kärkeen nousivat piknik- ja oleilupaikat, ulkokuntosali sekä uimapaikka. Nykyisistä Mustikkavuoren palveluista suosituimpia olivat alueen talviurheilulajit, kuntorata sekä kuntoportaat/näköalatorni.

Seuraparlamenttien ja kuntalaispalautteen perusteella laaditaan lopullinen suunnitelma, jonka pohjalta Mustikkavuoren vapaa-aikakeskusta lähivuosina kehitetään. Valmis suunnitelma esitellään seuraparlamentissa, joka pidetään 31.5.2022 klo 18 Hotelli Mesikämmenessä.

Lisätietoja:

Vapaa-aika- ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalanen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ähtärin kaupunki julistaa haettaviksi vakiovuorot kaupungin liikunta- ja vapaa-aikatiloihin lukuvuodelle 2022–2023.

Hakuaika on ajalla 12.5.–31.5.2022 seuraaviin tiloihin:

  • liikuntahallin lohkot, tatami, kuntotila ja juoksusuora
  • Pirkanlinnan tanssisali
  • Mustikkavuoren saunat
  • Hantsa vapaan sivistystyön ja kulttuurin tilat

Tulostettuja hakulomakkeita on saatavilla Ähtärin kaupunginviraston info- ja asiointipisteeltä (kaupunginvirasto suljettu perjantaina 27.5.2022). 

Vakiovuorohakemukset tulee palauttaa viimeistään tiistaina 31.5.2022 klo 15.00 mennessä joko sähköisellä lomakkeella, sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai postitse Ähtärin kaupungin kirjaamoon Ostolantie 17, 63700 Ähtäri. Vuoropäätökset pyritään tekemään kesäkuun aikana ja niistä ilmoitetaan hakijoille.

Lisätietoja:

liikuntapalveluiden suunnittelija Janne Kujala, p. 040 628 0014 / Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
vapaa-aika- ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalanen p. 040 544 2537/ Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Huom! Muutokset hinnastoissa mahdollisia, päivitetään 20.5.2022 sivistys- ja hyvinvointilautakunnan kokouksen jälkeen. 

Hakulomake

Netissä täytettävä lomake

Liikuntatilojen  ja uimahallin hinnasto

Hantsan hinnasto

 

 

Jätelain muutoksen ja uuden jäteasetuksen seurauksena jätteiden lajitteluvaatimukset kiristyvät. Ähtärin kaupunki kuuluu Lakeuden jätelautakuntaan, joka uudistaa jätehuoltomääräyksiään vastaamaan jätelain muutoksia. Määräysten päivitys on kesken eikä kaikkia lomakkeita tai ohjeistuksia ole vielä luotu. Laajan uutisoinnin ansiosta ihmiset ovat kuitenkin heränneet tiedustelemaan kompostointiasiaa, mihin pyritään vastaamaan tällä tiedotteella.

Asuinkiinteistöjen tulee jatkossa lajitella elintarvikejätteet (biojäte) erilleen sekajätteestä. Biojätteen jatkokäsittelyyn on olemassa kaksi vaihtoehtoa:

  1. Biojäte kerätään erilleen ja jätteenkuljetus toimittaa sen hyödynnettäväksi, tai
  2. biojäte kompostoidaan kiinteistöllä.

Jätteenkuljetuksen kalustoa tullaan uusimaan, ja jäteastioihin tulee uudenlaisia 2-lokeroisia astioita kiinteistöille, joissa biojätettä ei synny kovin paljoa. Nämä astiat toimitetaan Etappi Oy:n puolesta.

Biojätekompostorin tulee olla seiniltään tiivis, siinä tulee olla kansi ja pohja tai nk. jyrsijäverkko tuhoeläinten pääsyn estämiseksi. Mikäli biojätettä syntyy kiinteistöllä vuoden ympäri (vakiasunnot), täytyy kompostorin olla myös lämpöeristetty. Biojätteen kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus Lakeuden jätelautakunnalle. Samalla voi anoa pidennystä poltettavan jätteen tyhjennysväleihin. Tarvittava lomake löytyy Lakeuden jätelautakunnan sivuilta kohdasta asiointi -> lomakkeet -> Hakemus jäteastian tyhjennysvälin pidentämiseksi .

Jätehuoltoyhtiö ja Lakeuden jätelautakunta tiedottavat asiasta tarkemmin uusien jätehuoltomääräysten astuttua voimaan.

Lisätietoja: Minna Hakala, ympäristönsuojelusihteeri, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kuva palkituista 2021

Osa palkituista urheilijoista ja aktiivisista toimijoista. 


Ähtärin liikuntahallilla järjestettiin maanantaina 25.4.2022 palkitsemistilaisuus, jossa palkittiin vuonna 2021 valtakunnallisella tasolla menestyneitä urheilijoita sekä aktiivisia toimijoita.

Ähtärin kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti palkittavista ja tunnustuspalkinnon saajista kokouksessaan 31.3.2022. Ähtäriläisiltä liikuntaseuroilta oli pyydetty tietoa menestyneistä urheilijoista sekä ehdotuksia palkittavista.

Stipendit saavuttivat: Ville Toivonen, Heikki Saunanen, Niko Korsumäki, Hannele Sivén, Martti Saunanen, Juuso Toivonen, Iiro Suutarinen, Pyry Suutarinen, Antti Hietaharju, Otto Hirvilampi, Aati Vesala, Eino Nokelainen, Aki Syrjälä, Laila Hakomäki, Hely Hietanen ja Helena Riutta

Vuoden urheilijaksi valittiin Ville Toivonen, vuoden valmentajaksi Teemu Paalanen ja kunnon kuntalaiseksi Petri Pekkala. Perustelut valinnoista löytyvät palkittujen kuvatekstistä.

Onnea kaikille palkituille! 

Ville Teemu Vaikuttaja
Vuoden urheilija
Ville Toivonen
Vuoden valmentaja
Teemu Paalanen
Kunnon kuntalainen
Petri Pekkala

 

Hantsa avoimet ovet

Se on Hantsa! Nimen julkistivat kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki ja Lakeudenportin kansalaisopiston rehtori Arto Juurakko.

 

Ähtärissä vietettiin 6.4. avointen ovien päivää vapaan sivistystyön ja kulttuurin uudistetuissa ja remontoiduissa tiloissa Hannosen talon kakkoskerroksessa. Uudet tilat saivat nimekseen ”Hantsa”. Avointen ovien päivässä kävi liki 200 ähtäriläistä kakkukahveilla ihastelemassa toimivia tiloja.

Tilojen nimestä järjestettiin nimikilpailu, johon tuli kaikkiaan 8 ehdotusta. Kulttuuri- ja sivistyslautakunta päätti nimestä kokouksessaan 31.3. ”Nimi on lyhyt ja helppo muistaa. Se myös viittaa Hannosen taloon eli viralliseen nimeen. Nimen tavuille tai kirjaimille voi myös halutessaan riimitellä merkityksiä, kuten ”Hannosen talo saa uuden elämän”. Tai: harrastuksia, askartelua, neulomista, tuunausta, säveliä/sointuja, ahertelua”, perusteltiin Hantsa-nimeä.

- Ähtärissä on tällaiselle tilalle tarvetta. Uskon, että uudet tilat tuovat Ähtärin keskustaan paljon liikettä ja säpinää. Tilat ovat myös tavattoman monikäyttöiset ja taipuvat erinomaisesti kansalaisopiston käyttöön, mutta myös paljon muuhun, totesi kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki puheenvuorossaan.

Lakeudenportin kansalaisopiston rehtori Arto Juurakko ihasteli omassa puheenvuorossaan aktiivista vuorovaikutusta Ähtärin kaupungin ja kansalaisopiston välillä koko remontin ajan. Hän totesi, että on erittäin harvinaista, että kansalaisopisto pääsee mukaan tilojen tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun heti alusta lähtien.

Uudet tilat koostuvat neljästä monitoimiluokasta sekä näyttelyaulasta, ompelutilasta, märkätilasta, musiikkitilasta ja kudontatilasta. Myös varastotilaa on runsaasti. Tiloja voi muunnella monipuolisesti taittoseinien avulla. Taittoseinät avaamalla saadaan jopa 127 neliömetrin kokoinen yhtenäinen tila. Kalusteet ovat kevytrakenteisia ja helposti siirrettävissä tarpeiden mukaan ja myös esitystekniikka on huippuluokkaa.

Lakeudenportin kansalaisopiston lisäksi Hantsaa voivat käyttää ähtäriläiset yhdistykset ja järjestöt. Varaustilanteesta riippuen voi tiloja varata myös kokous- ja luentokäyttöön. Kesäkaudella tilat soveltuvat myös etätyöskentelyyn. Hantsan varauskalenteri tulee esille Ähtärin kaupungin verkkosivuille toukokuun alusta lähtien.

Halkokaari tontti

Halkoniemen maisemaa.

Ähtärin kaupunginhallitus päätti 14.3.2022 pidetyssä kokouksessaan esittää kaupunginvaltuustolle Halkoniemen asuinalueen tonttien hinnantarkistusta.

Noin kaksi kilometriä Ähtärin keskustasta sijaitseva Halkoniemi on kaavoitettu asuinalueeksi vajaat 10 vuotta sitten, jolloin myös päätettiin tonttien hinnoittelusta. Hintatasoa on tarkistettu vuosina 2017 ja 2018. Tonttikauppaa vauhdittaakseen päätti Ähtärin kaupunginhallitus esittää Halkoniemen tonttihintojen reilua alentamista.

Halkoniemen asuinalueella on kaikkiaan yhdeksän rantatonttia. Loivasti nousevassa männikkörinteessä on lisäksi 58 tonttia, joista hyvin monet tarjoavat järvinäkymän Ouluvedelle. Viidesosa tonteista on myyty.

Kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki toteaa, että Halkoniemen tontit sijaitsevat kuvauksellisella paikalla ja erinomaista tonttimaata on pian Ähtärissä myynnissä poikkeuksellisen hyvään hintaan.
−Tavoitteenamme on saada hinnat houkuttelevammalle tasolle, ja sen myötä toivomme Halkoniemen tonttikaupan vilkastuvan huomattavasti. Uusia hintoja on peilattu toteutuneisiin, vastaavien tonttien myyntihintoihin lähialueella, Pienimäki kertoo.

Halkoniemen asuinalueen hinnoittelussa huomioidaan tontin etäisyys rannasta. Hinnat on määritelty vyöhykkeittäin siten, että rannassa ja rannan läheisyydessä olevat tontit ovat hinnaltaan arvokkaampia kuin kauempana rannasta sijaitsevat tontit. Edullisimmillaan tontti Halkoniemessä maksaa alle 1.000 euroa.

Halkoniemen alueella on kunnallistekniikka rakennettu valmiiksi. Katualueet ovat pääosin päällystettyjä ja valaistuja. Kunnallistekniikan liittymismaksu ja sähköliittymä eivät sen sijaan sisälly tonttien hintaan.
−Uudet hinnat saavat lainvoiman vasta kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen, mutta kannattaa jo nyt olla yhteydessä, jos rakentaminen Halkoniemeen kiinnostaa vaikkapa jo tänä kesänä, Pienimäki vinkkaa.

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki, puh. 040 652 8881, sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Maankäyttöinsinööri Kerttu Heinämäki, puh. 0400 510 286, sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Vetovoimatutkimus banneri 460 x 280 px 460 x 256 px

- kaupunkilaisilla mahdollisuus kertoa, mikä Ähtärissä on parasta ja missä kehitettävää

Ähtäri on mukana seutukaupunkiverkoston vetovoimatutkimuksessa, jossa kerätään asukkaiden mielikuvia oman kotikaupungin parhaista puolista ja kehitettävistä asioista. Tutkimus toteutetaan kaikkiaan 57 seutukaupungissa tammi–helmikuun 2022 aikana.

Kysely antaa arvokasta tietoa siitä, millainen Ähtärin tunnettuus on ja mitkä ovat kaupungin keskeiset vetovoimatekijät. Samalla saadaan työkaluja kaupungin elinvoimaisuuden ja brändin kehittämiseen.

Kysely kartoittaa vastaajien mielikuvia mm. asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä kysymyksissä. Kyseessä on seurantatutkimus, jonka tuloksia verrataan soveltuvin osin vuonna 2019 toteutetun tutkimuksen tuloksiin.

Tutkimuksen avulla selvitetään asukkailta omaan kotikaupunkiin ja naapurikaupunkeihin liittyviä mielikuvia, kunkin seutukaupungin omia erityispiirteitä ja omaleimaisia vetovoimatekijöitä. Sähköisen kyselyn avulla asukkaat voivat pohtia ja vertailla vetovoimatekijöitä imagoa ja mielikuvia yleisesti mm. tunnettuuteen, turvallisuuteen, asumiseen ja palveluihin, yrittämiseen, työllistymiseen ja muuttohalukkuuteen liittyen.

Kyselylinkki on avoinna helmikuun loppuun Ähtärin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.ahtari.fi tai suoraan linkin kautta: https://innolinkresearch.eu.qualtrics.com/jfe/form/SV_cUeC8iULdvWkyb4

Tutkimukseen osallistuvat seutukaupungit ovat:

Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Hamina, Heinola, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Jämsä, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Laitila, Lapua, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Oulainen, Paimio, Parainen, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Raahe, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Somero, Suonenjoki, Tornio, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Ylivieska, Ähtäri, Äänekoski

Lisätietoja: Ähtärin kaupungin kehittämispäällikkö Eija Paavola, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

itsenäisyyspäivän juhla

HUOM! Kaikki itsenäisyyspäivän juhlaan ennalta ilmoittautuneet ovat lämpimästi tervetulleita. Pääjuhlassa Sedulla on käytössä koronapassi. Lataa siis koronapassi puhelimeesi hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Vaihtoehtoisesti voit myös tulostaa koronapassin paperille omakannasta. Etsi koronapassi esiin jo valmiiksi, jotta ovelle ei synny turhaa sumaa passintarkistuksessa. Pidä myös henkilöllisyystodistus saatavilla varmuuden vuoksi. Lisätietoja koronapassista sekä latausohjeet löytyvät osoitteessa www.kanta.fi.

Tule juhliin vain terveenä. Ähtärin kaupungin tilaisuuksissa on vahva kasvomaskisuositus. 

OHJELMA
 
klo 10.00 Sanajumalanpalvelus Ähtärin kirkossa, kunnianosoitukset sankarihaudoilla
klo 11.30 Kahvitarjoilu Sedulla, Koulutie 16 (ennakkoilmoittautuminen 29.11. mennessä p. (06) 2525 6000 tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.)
klo 12.00 Pääjuhla Sedulla, juhlapuhujana näyttelijä Esa Latva-Äijö
 
 
Lämpimästi tervetuloa!
 
Tapahtuman järjestävät Ähtärin kaupunki, Ähtärin seurakunta ja veteraani- sekä maanpuolustusjärjestöt.

IMG 7768

Viimeisiä langanpäitä solmitaan, työn ääressä Kaarina Savola. Mattoprojektin äiti Eira Vanhatupa (oik.) ja Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toiminnanjohtaja Marja Hemminki-Haapoja seuraavat työn etenemistä.

 

Ähtärissä on kudottu talkootyönä maailman pisin räsymatto. Pituutta ennätysmatolla on kaikkiaan 380 metriä ja leveyttä 70 cm. Mattoa on kudottu toukokuusta 2021 lähtien aina marraskuun 2021 puoliväliin saakka. Kesäsesongin ajan kolmet kangaspuut olivat sijoitettuna Ähtäri-hallin aulaan, aivan Ähtäri Zoon läheisyyteen. Alkusyksystä urakkaa jatkettiin Ähtärin keskustan pop-up-tilassa. 

Kudontatalkoisiin on osallistunut kaikkiaan 13 ähtäriläistä yhdistystä. Tämän lisäksi kutominen on ollut avointa myös kaupunkilaisille ja matkailijoille. Vastaanotto on ollut innostunutta: Oman raitansa maailmanennätysmattoon ovat kutoneet lukuisat eri-ikäiset henkilöt, joista nuorin on ollut kuusivuotias. Mattourakan äärellä on jaettu monta tarinaa: varttuneempi väki on muistellut omia kokemuksiaan matonkudonnasta, nuorempi polvi ei välttämättä ole edes koskaan nähnyt kangaspuita. Eräs 13-vuotias helsinkiläisneitonen innostui kudonnasta jopa siinä määrin, että yhdet kangaspuut matkaavat MM-urakan jälkeen hänen käyttöönsä Helsinkiin.

Ennätysmatto myydään huutokaupalla perinteisessä Rokkapäivässä torstaina 25.11. Ähtärin torilla. Rokkapäivä on vuosittain marraskuussa järjestettävä tapahtuma, jossa kaupunkilaiset kohtaavat kuuman hernekeiton äärellä. Mattoa voi myös varata Ähtärin kaupungin verkkosivuilla olevalla varauslomakkeella. Matosta saadut tuotot ohjataan hyväntekeväisyyteen sekä ähtäriläisten yhdistysten hyväksi.

Idean äiti ja hankkeen puuhanainen Eira Vanhatupa kertoo, että ajatus maailman pisimmän räsymaton kutomiseen syntyi mökkimatkalla. Toimeen ryhdyttiin vauhdilla: − Hanke sai heti myötätuulta purjeisiinsa, kun otin yhteyttä kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäkeen. Ähtärin Eläinpuisto lahjoitti loimet ja tarjosi kesäksi tilat hyvältä paikalta Ähtäri-hallilta, Pandatalon naapurista. Taito Etelä-Pohjanmaa ry:stä saimme kangaspuut, käsinleikattuja matonkuteita runsain määrin ähtäriläisiltä lahjoittajilta, Vanhatupa kertoo.    

Vanhatupa toteaa, että räsymatoissa yhdistyvät monet arvot, jotka ovat koronapandemian myötä korostuneet – Räsymatot ovat ekologisia, kotimaisia ja tukevat kestävää kehitystä. Vanhaa lakanaa ei viedäkään kaatopaikalle, vaan se saa 40 vuotta lisää elinaikaa. Samalla olemme olleet mukana ylläpitämässä elävää kulttuuriperintöä sekä käsityöinnostusta, hän sanoo –Ja onhan maton kutominen yhdessä muiden kanssa yhteisöllinen ja sosiaalinen tapahtuma, jopa terapeuttinen kokemus.

Yhteistyökumppaneina ennätysmaton kutomisessa ovat olleet Ähtärin kaupunki, Ähtärin Eläinpuisto, Taito Etelä-Pohjanmaa ja Lakeudenportin kansalaisopisto. Kudontatalkoisiin on osallistunut 13 ähtäriläistä järjestöä sekä lukuisia yksityishenkilöitä.

Lisätietoja:     Eira Vanhatupa, puh. 040 596 3851 tai sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kuusiokunnissa järjestetään uudelleen walk-in-koronarokotus ilman ajanvarausta Alavuden pääterveysasemalla perjantaina 24.9. klo 15:00-17:30.

Soinissa pääsee koronarokotukselle lauantaina 25.9. klo 9:00-10:30 ajanvarauksella. Ajan rokotukselle voi varata Hyvis.fi-palvelun kautta tai soittamalla ajanvarausnumeroon p.040-357 6914 ma-pe klo 8:00-15:30.

Rokotusajat ovat avoimet kaikille yli 12-vuotiaille Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin alueen asukkaille.

>> Tiedote kokonaisuudessaan

Ähtärin kaupunki jakoi Ylävesien yö -kaupunkitapahtumassa perjantaina 20.8.2021 sivistys- ja hyvinvointilautakunnan myöntämät vuoden 2020 nuorisopalkinnot sekä kulttuuripalkinnon, joka tällä kertaa jaettiin elämäntyöstä.

Kirjastoautovirkailija-kuljettaja Juhani Akonniemi sai elämäntyöstään kulttuuripalkinnon. Akonniemi on tehnyt Ähtärin kaupungilla töitä suurella sydämellä melkein koko työuransa. Työvuosia hänelle kertyi kaikkiaan lähes 45 ennen eläköitymistään viime vuoden keväällä. Kulttuuripalkinnon arvo on 1.000 euroa.

Vuoden 2020 nuorisopalkinto jaettiin kahden nuoren kesken. Toinen osa 200 euron suuruisesta palkinnosta jaettiin Iiro Latvaselle ja toinen osa Oona Teerimäelle. Iiro ja Oona valikoituivat palkinnon saajiksi ähtäriläisten nuorten ja nuorisotyöntekijöiden ehdotusten ja perustelujen pohjalta.

Lämpimät onnittelut palkinnonsaajille!

Lisätietoja:

Anu Paalanen, vs. vapaa-aikatoimenjohtaja, puh. 040 544 2537/sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Irrallaan tavattujen ja talteenotettujen eläinten tilapäinen hoito

Eläinsuojelulain mukaan kunta huolehtii alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä säilytetään 15 päivän ajan, minkä jälkeen sille etsitään uusi koti tai se lopetetaan. Kunta voi periä eläimen omistajalta talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneet kustannukset.

Ähtärin kaupungin alueella irrallaan tavattujen ja talteenotettujen eläinten tilapäisestä hoidosta vastaa:

TMI Karoliina Takamäki
Puh. 040 969 8426

Irrallaan tavatuista ja talteenotetuista eläimistä ilmoitetaan muun muassa tähän tarkoitukseen perustetulla sosiaalisen median sivulla. Ähtärin löytöeläimet - facebook sivulle.

Vuonna 2024 voimaan tulleen eläinten hyvinvointilain 26 §:n mukaan kunnan on laadittava ja julkaistava tilasto talteen otetuista löytöeläimistä vuosittain.

Vuonna 2024 Ähtäristä vastaanotettiin yhteensä 4 kissaa ja 0 koiraa. 

Sinilevätilanne Ähtärissä

Sinileväseurantaa tehdään valtakunnallisesti kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Seurannassa käydään joka viikko valikoiduilla havaintopaikoilla tarkastamassa sen hetkinen sinilevätilanne. Havainnot ilmoitetaan Järviwikiin samana päivänä. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus laatii alueeltaan ilmoitettujen havaintojen perusteella sinilevätiedotteen joka viikko.

Ähtärin kaupungin alueella valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikkoja on viisi.

  • Ähtärinjärvi: Ähtärinranta 
  • Niemisvesi: Savilahti
  • Peränne: Peränteen venevalkama
  • Ouluvesi: Mustikkavuori

Näiden lisäksi Ähtärinjärvellä on ympäristönsuojelun omaa havaintopaikkaa (Karvalahti).

Ähtärinjärven havaintopaikkoja on yksi Alajärven kaupungin alueella (Suninsalmi).. Ähtärin ympäristönsuojelu hoitaa myös näiden havaintopaikkojen seurannan.

Lisätietoa Järvi-meriwikin verkkosivuilta.

Eemu Myntti Omakuva öljyväri kankaalle Ähtärin kaupunki Pirkanpohjan taidekeskus Erkki Fredriksonin kokoelma

Eemu Myntti: Omakuva

Tiesitkö, että Ähtärissä sijaitsee Suomen pienin näyttelytila, Tuulikaappigalleria nimeltään? Pirkanlinnan kulttuurikeskuksen eteisen vitriini ihastuttaa pikkuruisella koollaan, mutta haastaa toisaalta ripustajan pohtimaan valintojaan huolellisesti. Tänä kesänä esillä on mininäyttely Ähtärissä vaikuttaneesta taiteilijaparista Eemu Myntistä ja Eva Bremer-Myntistä.

Ähtärin kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti viime vuoden marraskuun lopulla hyväksyä kaupungille tehdyn tarjouksen 83 kappaletta sisältävästä Myntti-aiheisesta taidekokoelmasta. Kyseessä oli Vaasassa sijaitsevan Tikanojan taidekodin jälkeen suurin yksityinen Eemu Myntti -taidekokoelma. Määrällisesti ja laadullisesti merkittävän kokonaisuuden kerännyt jyväskyläläinen filosofian lisensiaatti, kamarineuvos Erkki Fredrikson halusi luopua teoksista tilanpuutteen vuoksi, mutta toiveena oli kokoelman säilyminen yhtenäisenä. Ähtärissä oli vuonna 2017 toteutettu kiintoisa näyttely ”Hugo Simberg ja Eemu Myntti – lankomiehet”, jonne myös Fredrikson lainasi useita töitä. Täältä teokset saisivat hyvän kodin.

Sijoituspaikaksi kaupanteon yhteydessä sovittiin Pirkanpohjasäätiön ylläpitämä Pirkanpohjan taidekeskus omistusoikeuden pysyessä kaupungilla. Lopulta alkuvuodesta 2021 Ähtäriin muutti yhteensä 104 teosta, sillä Fredrikson täydensi kokoelmaa vielä kahdella ”huutokauppalyönnillä”, jotka sisälsivät muun muassa Eemu Myntin luonnoksia. Tuulikaappigallerian mini-Myntti-näyttelyyn valikoidut teokset ovat poimintoja kerääjänsä mukaan nimetystä Erkki Fredriksonin kokoelmasta. Tulevaisuudessa Ähtärissä tullaan näkemään laajempi Myntti-näyttely.

Tuulikaappigalleria vihittiin uudella nimellään käyttöön kaupunkifestivaali Ylävesien yössä 28.8.2020. Samalla Ähtäri kaappasi pääkaupungilta Suomen pienimmän näyttelytilan tittelin, sillä aiemmin pikkuruisin tila on tiettävästi ollut Helsingissä Rikhardinkadulla kirjaston yhteydessä sijaitseva Rikun Hyllygalleria Hyvinpieni.

Pirkanlinnan mittavan julkisivu- ja sisätilojen lattiapintaremontin vuoksi Tuulikaappigalleriakin oli pitkään suljettuna, mutta syksystä 2021 alkaen tilaan otetaan näyttelyvarauksia. Pinta-ala on näppärät 3,2 m² (leveys 2,3 m ja syvyys 1,5 m) ja varustettu spottivaloin sekä jalustoin. Ähtärin kaupungin vapaa-aikapalvelut tarjoaa maksuttoman tilan, jonka yhteydessä pidettävistä myyntinäyttelyistä ei myöskään peritä provisioita. Näyttelyajat ovat yleisimmin kahden viikon mittaisia, mutta erityistapauksissa ja sovittavissa myös neljän viikon kestoisia. Tuulikaappigalleria on avoinna kirjaston, omatoimikirjaston ja elokuvateatterin aukioloaikoina.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH) koordinoi vuosittain järjestettävää uimataitoviikkoa. Tänä vuonna ajalla 17.–23.5.2021 vietettävän uintiviikon teemana on ”Kehitä uimataitoasi” ja tempaus pidetään jo 22. kertaa. Ähtärin Mesikämmen-kylpylässä teema näkyy ja paikallisten yhdistysten tuella ähtäriläisille lapsille tarjotaan maksuton uintikerta viikon aikana.


Uimataito on kansalaistaito. Suomessa on 300 000 kilometriä rantaviivaa ja pelkästään Ähtärissä oin 169 yli yhden hehtaarin kokoista järveä.
- Jokainen Suomessa asuva joutuu kosketuksiin veden kanssa, jollei välillä päivittäin, niin useita kymmeniä ellei satoja kertoja elämänsä aikana. Uimataidon oppimisella luodaan pohja turvalliseen veden ääressä tai vesillä olemiseen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton verkkosivuilla muistutetaan.

Uinti onkin parhaimmillaan erinomainen liikuntamuoto niin aloittelijalle kuin aktiiviliikkujalle ja myös kuntoutujia ajatellen. Laji sopii kaikenikäisille ympärivuotisesti. Miten uimataito sitten määritellään? Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.

Ähtärin Mesikämmen-kylpylässä uimataitoviikko näkyy muun muassa tehtävärastien muodossa. Altailla on ohjeita harjoitteiden tekoon joko yksin tai yhdessä vanhemman/huoltajan kanssa. Viikolla saa suorittaa myös pohjoismaisen uimataitotestin, lisäksi henkilökunta antaa vinkkejä uintitekniikkaan niitä kaipaaville.

Ähtäriläiset lapset saavat uimataitoviikolla käyttöönsä uintiedun: varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vanhempainyhdistys Varpaat ry ja Myllymäen koulun vanhempainyhdistys tarjoavat kaikille varhaiskasvatuksen, Otsonkoulun ja Ähtärin yhteiskoulun lapsille yhden (1) maksuttoman uintikerran uimataitoviikon aikana, eli ajalla 17.–23.5.2021. Lisäksi Ähtärin kaupungin liikuntapalvelut tukee kotihoidossa olevia lapsia niin ikään yhdellä uintikerralla. Vapaa pääsy lunastetaan Mesikämmen-kylpylän lipunmyynnissä, jossa kerätään nimilistaa vain uintiviikon osallistujakoontia varten.

SUH:in materiaalipankki sisältää esimerkiksi erilaisia pelejä, värityskuvia, videoklippejä ja tietovisailuja jaoteltuina erikseen päiväkoti-ikäisille ja koululaisille. Sivustolla on myös kivoja vinkkejä kodin suihku- ja kylpyhetkiin, joten veden kanssa voi totutella tutuksi tulemista heti pienestä pitäen. Ähtärin kaupungin vapaa-aikapalvelut järjestää Mesikämmen-kylpylässä alkeisuimakoulut kesäkuun alkupuolella vuosina 2015–2016 syntyneille lapsille ja lisätietoja on luvassa muun muassa kaupungin verkkosivuilla toukokuun puolivälin jälkeen.

Uimisen, polskimisen ja vesileikkien riemuja jokaiselle!

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tiedonhallintalain (906/2019) 28 §:n mukaisesti Ähtärin kaupungin on ylläpidettävä kuvausta hallinnoimistaan tietovarannoista, asiarekisteristä ja asiakirjoista. Kuvaus tehdään asiakirjajulkisuuden toteuttamiseksi ja kuvauksesta käytetään nimitystä asiakirjajulkisuuskuvaus.

Asiakirjajulkisuuskuvauksen avulla kerrotaan mitä tietoja asioiden käsittelyssä ja kunnan palveluja käytettäessä kerätään kuntalaisista, palvelujen käyttäjistä ja henkilöstöstä. Asiakirjajulkisuuskuvauksen tarkoitus on palvella kuntalaisia helpottamalla asiakirja- ja tietopyyntöjen tekemistä.

Julkisuuslain mukaan tietopyynnöt tulee yksilöidä siten että kunta voi selvittää mitä asiakirjaa pyyntö koskee (JulkL 621/1999, 13 §). Kunnan velvollisuus on avustaa tiedon pyytäjää asiakirjan yksilöinnissä. Mahdollisuus saada tieto siitä, mitä tietoaineistoja kunnalla on, palvelee hallinnon avoimuutta.

Tietoaineistojen kuvausten jälkeen on lueteltu hakutekijöitä, joilla tietoja voidaan hakea tietovarannon sisältämistä tietojärjestelmistä tai arkistoista. Asiakirjajulkisuuskuvaus sisältää myös ohjeet siitä, miten tietoja voidaan pyytää.

Asiakirjajulkisuuskuvausta ylläpidetään ja päivitetään jatkuvasti, jotta varmistetaan siinä kuvattujen tietojen ajantasaisuus.

Tutustu Ähtärin kaupungin asiakirjajulkisuuskuvaukseen, pdf

Lisätietoja voi tiedustella Ähtärin kaupungin kirjaamosta.

Ähtärin kaupungin kirjaamo, Ostolantie 17, 63700 Ähtäri
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 
puh. 040 653 3301

Uimahalli nettisivuille

Ähtärin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan maanantaina 3.5.2021, että Ähtäriin rakennetaan uusi uimahalli. Kustannusennuste on 6,12 M€ ja rahoitus tullaan varaamaan vuosien 2022–2024 investointisuunnitelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt hanketta mukaan kolmevuotiseen liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan 800.000 euron valtionavustuksella. Uudisrakennuksen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2023 joulukuussa ja uimarit pääsevät arvion mukaan sisään heti seuraavan vuoden tammikuussa. Hankesuunnitteluvaihetta johtanut uimahallihankkeen ohjausryhmä päätti esittää kaupungille, että pääaltaan mittaa leveyden osalta kasvatetaan seitsemästä metristä 7,5 metriin ja pituudessa pitäydytään suunnitelmien mukaisessa 25 metrissä.

Uimahalliin tulee lisäksi lasten käyttöön sopiva opetusallas, terapia-allas, poreallas ja kylmävesiallas sekä allasosaston maisemasauna, jonka ikkunasta avautuu näkymä Hankaveden suuntaan. Pesutilojen yhteydessä sijaitsevat perinteiset saunat sekä naisten että miesten puolella. Ryhmäpukuhuone soveltuu puolestaan esimerkiksi perheille ja muun muassa avustajien kanssa liikkuvien kuntoutujien käyttöön. Kuntalaisille tullaan avaamaan kommentointimahdollisuus toteutussuunnitteluvaiheessa, joka käynnistyy valtuuston päätöksen saatua lainvoiman.

Kuvat: Studio Puisto Arkkitehdit Oy

 Elinkeinorakenne

 
Ähtärin kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan itäosassa, noin 85 km:n etäisyydellä maakuntakeskuksesta Seinäjoesta. Seudun erityispiirteisiin kuuluu runsasjärvisyys ja -mäkisyys siirryttäessä Keski-Suomen aluetta kohti. Kaupungin pinta-ala on 909,95 km², josta 105,02 km² on vesistöjä. Metsät peittävät kolme neljäsosaa kaupungin maa-alasta ja peltoa on runsaat kuusi prosenttia.

Kaupunki sijaitsee kolmen maakunnan rajalla, mikä luo mahdollisuuksia yhteistyön tekemiseen Etelä-Pohjanmaan kuntien lisäksi Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueen kuntien kanssa. Toisaalta sijainti on haaste, sillä hallinnollisesti eri maakuntien puolella sijaitsevien kuntien kanssa kuntayhteistyö on vähäistä. Ähtäri on liikenteellisesti Vaasa - Jyväskylä -valtatien (vt 18) ja Virrat - Pietarsaari -kantatien (kt 68) risteyksessä. Vt 18 on merkittävä osa Suomen poikittaisliikennettä ja tärkeä osa muun muassa Seinäjoen ja Jyväskylän välisissä yhteyksissä. Ähtärin maantieteellistä saavutettavuutta lisää myös Haapamäki – Seinäjoki -rata, jolla Ähtärissä on kolme pysähdyspaikkaa: Ähtärin keskusta, Myllymäki ja eläinpuisto – Zoo. 

Ähtärin kosket, vesistöt ja suuret metsävarat ovat mahdollistaneet elinkeinojen monipuolisen kehittymisen. Elinvoimaa luo paitsi alati kehittyvä matkailu, myös vahva metalliteollisuus. Ähtärissä on mm. Euroopan johtava klusteri alumiiniveneiden valmistksen osalta. Ähtärissä alkutuotannon osuus työpaikoista on 10 %, jalostuksen 25 % ja palvelujen 65 %.
 
Edellä ilmoitettu elinkeinorakenne piirakkadiagrammina.

Palvelualalla korostuu julkinen sektori, joka pääasiallisesti muodostuu terveys- ja sosiaalipalveluista, sivistyspalveluista sekä julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen palveluista.

Yksityisen palvelualan sektoreista erottuu suurimpana tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen sekä hallinto- ja tukipalvelut, mutta myös kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta. Palvelualan työpaikkojen määrä on noussut vähitellen 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen määrä on pysynyt melko tasaisena.

Sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut samassa suhteessa 2000-luvun aikana. Matkailun osuus alati nousussa, joskin kaikkia alueen mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä. Ähtäri on kehittänyt viime vuosina matkailualaa määrätietoisesti. Ähtäri Zoo:n kävijämäärä on noin 200 000 henkilöä vuosittain, joten alueelle tulee suuri matkailijavirta, jossa olisi potentiaalia myös muiden matkailupalveluiden käyttäjiksi.


Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoima Kulttuurikartta ohjaa asukkaita alueen kuntien kauniiden ja omaleimaisten kulttuurikohteiden äärelle. Kohteet tutustuttavat paikalliseen arkkitehtuuriin, historiaan, perinteeseen ja taiteeseen. Mukana Kulttuurikartan kohteiden valikoinnissa ovat olleet Etelä-Pohjanmaan kuntien kulttuurivastaavat.