Ajankohtaista

IMG 7768

Viimeisiä langanpäitä solmitaan, työn ääressä Kaarina Savola. Mattoprojektin äiti Eira Vanhatupa (oik.) ja Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toiminnanjohtaja Marja Hemminki-Haapoja seuraavat työn etenemistä.

 

Ähtärissä on kudottu talkootyönä maailman pisin räsymatto. Pituutta ennätysmatolla on kaikkiaan 380 metriä ja leveyttä 70 cm. Mattoa on kudottu toukokuusta 2021 lähtien aina marraskuun 2021 puoliväliin saakka. Kesäsesongin ajan kolmet kangaspuut olivat sijoitettuna Ähtäri-hallin aulaan, aivan Ähtäri Zoon läheisyyteen. Alkusyksystä urakkaa jatkettiin Ähtärin keskustan pop-up-tilassa. 

Kudontatalkoisiin on osallistunut kaikkiaan 13 ähtäriläistä yhdistystä. Tämän lisäksi kutominen on ollut avointa myös kaupunkilaisille ja matkailijoille. Vastaanotto on ollut innostunutta: Oman raitansa maailmanennätysmattoon ovat kutoneet lukuisat eri-ikäiset henkilöt, joista nuorin on ollut kuusivuotias. Mattourakan äärellä on jaettu monta tarinaa: varttuneempi väki on muistellut omia kokemuksiaan matonkudonnasta, nuorempi polvi ei välttämättä ole edes koskaan nähnyt kangaspuita. Eräs 13-vuotias helsinkiläisneitonen innostui kudonnasta jopa siinä määrin, että yhdet kangaspuut matkaavat MM-urakan jälkeen hänen käyttöönsä Helsinkiin.

Ennätysmatto myydään huutokaupalla perinteisessä Rokkapäivässä torstaina 25.11. Ähtärin torilla. Rokkapäivä on vuosittain marraskuussa järjestettävä tapahtuma, jossa kaupunkilaiset kohtaavat kuuman hernekeiton äärellä. Mattoa voi myös varata Ähtärin kaupungin verkkosivuilla olevalla varauslomakkeella. Matosta saadut tuotot ohjataan hyväntekeväisyyteen sekä ähtäriläisten yhdistysten hyväksi.

Idean äiti ja hankkeen puuhanainen Eira Vanhatupa kertoo, että ajatus maailman pisimmän räsymaton kutomiseen syntyi mökkimatkalla. Toimeen ryhdyttiin vauhdilla: − Hanke sai heti myötätuulta purjeisiinsa, kun otin yhteyttä kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäkeen. Ähtärin Eläinpuisto lahjoitti loimet ja tarjosi kesäksi tilat hyvältä paikalta Ähtäri-hallilta, Pandatalon naapurista. Taito Etelä-Pohjanmaa ry:stä saimme kangaspuut, käsinleikattuja matonkuteita runsain määrin ähtäriläisiltä lahjoittajilta, Vanhatupa kertoo.    

Vanhatupa toteaa, että räsymatoissa yhdistyvät monet arvot, jotka ovat koronapandemian myötä korostuneet – Räsymatot ovat ekologisia, kotimaisia ja tukevat kestävää kehitystä. Vanhaa lakanaa ei viedäkään kaatopaikalle, vaan se saa 40 vuotta lisää elinaikaa. Samalla olemme olleet mukana ylläpitämässä elävää kulttuuriperintöä sekä käsityöinnostusta, hän sanoo –Ja onhan maton kutominen yhdessä muiden kanssa yhteisöllinen ja sosiaalinen tapahtuma, jopa terapeuttinen kokemus.

Yhteistyökumppaneina ennätysmaton kutomisessa ovat olleet Ähtärin kaupunki, Ähtärin Eläinpuisto, Taito Etelä-Pohjanmaa ja Lakeudenportin kansalaisopisto. Kudontatalkoisiin on osallistunut 13 ähtäriläistä järjestöä sekä lukuisia yksityishenkilöitä.

Lisätietoja:     Eira Vanhatupa, puh. 040 596 3851 tai sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ähtärin Sairaalanmäki kuva1 nettiin

Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäen toimitusjohtaja Markus Sulkava (vas.) ja alueen rakennustyön valvonnasta vastaava rakennusmestari Veikko Nieminen Hyvätalo Oy:stä tarkastelevat tyytyväisinä siistiä piha-aluetta. Taustalla ambulanssitalli.

Ähtärin ensihoidon käyttöön rakennetut ja saneeratut tilat Ähtärin Sairaalanmäellä otettiin käyttöön kuluvan vuoden elokuussa. Uusi, noin 80 m2:n ambulanssitalli pesutiloineen ja varastoineen rakentui Ähtärin keskussairaalan välittömään läheisyyteen, Ähtärin sosiaalitoimen viereen. Ensihoidon henkilökunnan taukotilat saneerattiin sairaalan leikkaussalin tiloihin ja otettiin käyttöön jo keväällä. Ne ovat suuruudeltaan runsaat 90 m2. Sopimus tilojen rakennuttamisesta ja vuokraamisesta solmittiin Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin ja Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäen välillä kymmeneksi vuodeksi, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Kesän ja syksyn aikana on myös Sairaalanmäen ympäristöä kohennettu. Puustoa on harvennettu, paikoitusalueita on laajennettu ja asfaltoitu, ja sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen on lisätty useita uusia invapaikkoja. Lisäksi liikennejärjestelyjä piha-alueella on selkiytetty uusimalla liikennemerkkejä ja opasteita.

Kunto-osastolla on juuri aloitettu WC- ja pesutilojen peruskorjaus. Samalla niitä muutetaan paremmin asiakkaiden hoidon vaatimuksia palveleviksi. Tämän lisäksi muun muassa terveyskeskuksen ilmastoinnin jäähdytystä tullaan kevään 2022 aikana lisäämään tulevien kesien hellejaksoja silmällä pitäen.

Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalamäen toimitusjohtaja Markus Sulkava on tyytyväinen alueen uuteen ilmeeseen: − Sairaalanmäellä on korkea käyttöaste, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia tilojen kunnosta sekä sisällä että ulkona. Ulkoalueiden kunnostuksella varmistetaan myös turvallinen liikkuminen alueella.

Sulkava kertoo, että Sairaalanmäelle on lähiaikoina tulossa myös uusia vuokralaisia: − Syksystä 2022 lähtien Ähtärin lukio siirtyy kahdeksi vuodeksi leikkausosaston jäljellä oleviin, noin 400 m2:n suuruisiin tyhjiin tiloihin väistöön odottamaan uuden lukion valmistumista Tuomarniemelle. Suunnittelut tämän osalta ovat jo hyvässä vauhdissa. Myös muiden potentiaalisten vuokralaisten kanssa on neuvotteluja käynnissä.

 

Lisätietoja:    Markus Sulkava, Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäki toimitusjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa jolla edistetään lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista. Ähtärin kolme päiväkotia Vilikkilä, Tassula ja Ollinkulma tarjoavat turvallista hoitoa eri-ikäisille lapsille.

Ähtärin päiväkodeissa on tärkeää toimia lapsen kasvua kokonaisvaltaisesti tukevissa pienryhmissä. Leikki, läsnäolo, luonto, yhdenvertaisuus, yhteistyö ja vuorovaikutus sekä osallisuus ovat jokapäiväisiä pedagogisia tavoitteita koko varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palveluissa ja tukijärjestelmässä. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Julkisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea vanhempien vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta. Varhaiskasvatuksessa lapsen omaehtoinen leikki on keskeisessä asemassa.

Julkaisemme syksyn 2021 aikana tällä sivulla päiväkotien esittelyvideot.

Tervetuloa Vilikkilään!

Vilikkilän päiväkoti sijaitsee Ähtärin Pellonpään asuntoalueella. Lähistöllä sijaitsevat hyvät ulkoilu- ja retkeilymahdollisuudet, kuten Mustikkavuoren metsät, pururadat ja liikuntakeskus.

Vilikkilässä toimii kolme ryhmää: alle 3-vuotiaiden Jekut, 3 - 5-vuotiaiden Metkut-vuorohoitoryhmä sekä 3 - 5-vuotiaiden ryhmä Temput.

Tutustu Vilikkilän menoon ja tiloihin alla olevalla videolla!

Julkaisemme osana Ähtärin kaupunkibrändin kehittämistä yritysesittelyvideoita, joissa puheenvuoro annetaan paikallisille yrittäjille. Sarjan aloittaa kirjakauppias Leena Mäenpää, joka on perinteikkään Honkaniemen kirjakaupan omistaja. Honkaniemen kirjakauppa on Ähtärin yrityselämän peruskiviä ja sen juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse.

 

 

Kuusiokunnissa järjestetään uudelleen walk-in-koronarokotus ilman ajanvarausta Alavuden pääterveysasemalla perjantaina 24.9. klo 15:00-17:30.

Soinissa pääsee koronarokotukselle lauantaina 25.9. klo 9:00-10:30 ajanvarauksella. Ajan rokotukselle voi varata Hyvis.fi-palvelun kautta tai soittamalla ajanvarausnumeroon p.040-357 6914 ma-pe klo 8:00-15:30.

Rokotusajat ovat avoimet kaikille yli 12-vuotiaille Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin alueen asukkaille.

>> Tiedote kokonaisuudessaan

Ähtärin kaupunki jakoi Ylävesien yö -kaupunkitapahtumassa perjantaina 20.8.2021 sivistys- ja hyvinvointilautakunnan myöntämät vuoden 2020 nuorisopalkinnot sekä kulttuuripalkinnon, joka tällä kertaa jaettiin elämäntyöstä.

Kirjastoautovirkailija-kuljettaja Juhani Akonniemi sai elämäntyöstään kulttuuripalkinnon. Akonniemi on tehnyt Ähtärin kaupungilla töitä suurella sydämellä melkein koko työuransa. Työvuosia hänelle kertyi kaikkiaan lähes 45 ennen eläköitymistään viime vuoden keväällä. Kulttuuripalkinnon arvo on 1.000 euroa.

Vuoden 2020 nuorisopalkinto jaettiin kahden nuoren kesken. Toinen osa 200 euron suuruisesta palkinnosta jaettiin Iiro Latvaselle ja toinen osa Oona Teerimäelle. Iiro ja Oona valikoituivat palkinnon saajiksi ähtäriläisten nuorten ja nuorisotyöntekijöiden ehdotusten ja perustelujen pohjalta.

Lämpimät onnittelut palkinnonsaajille!

Lisätietoja:

Anu Paalanen, vs. vapaa-aikatoimenjohtaja, puh. 040 544 2537/sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Irrallaan tavattujen ja talteenotettujen eläinten tilapäinen hoito

Eläinsuojelulain mukaan kunta huolehtii alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä säilytetään 15 päivän ajan, minkä jälkeen sille etsitään uusi koti tai se lopetetaan. Kunta voi periä eläimen omistajalta talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneet kustannukset.

Ähtärin kaupungin alueella irrallaan tavattujen ja talteenotettujen eläinten tilapäisestä hoidosta vastaa:

TMI Karoliina Takamäki
Puh. 040 969 8426

Irrallaan tavatuista ja talteenotetuista eläimistä ilmoitetaan tähän tarkoitukseen perustetulla Facebook-sivustolla.

Vuonna 2024 voimaan tulleen eläinten hyvinvointilain 26 §:n mukaan kunnan on laadittava ja julkaistava tilasto talteen otetuista löytöeläimistä vuosittain.

Vuonna 2024 Ähtäristä vastaanotettiin yhteensä 4 kissaa ja 0 koiraa. 

Sinilevätilanne Ähtärissä

Sinileväseurantaa tehdään valtakunnallisesti kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Seurannassa käydään joka viikko valikoiduilla havaintopaikoilla tarkastamassa sen hetkinen sinilevätilanne. Havainnot ilmoitetaan Järviwikiin samana päivänä. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus laatii alueeltaan ilmoitettujen havaintojen perusteella sinilevätiedotteen joka viikko.

Ähtärin kaupungin alueella valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikkoja on viisi.

  • Ähtärinjärvi: Ähtärinranta ja Kylmälahti
  • Niemisvesi: Savilahti
  • Peränne: Peränteen venevalkama
  • Ouluvesi: Mustikkavuori

Näiden lisäksi Ähtärinjärvellä on kaksi ympäristönsuojelun omaa havaintopaikkaa (Ähtärinsalmi ja Karvalahti).

Ähtärinjärven havaintopaikkoja on yksi Alajärven kaupungin alueella (Suninsalmi) ja yksi Soinin kunnan alueella (Kannuslahti). Ähtärin ympäristönsuojelu hoitaa myös näiden havaintopaikkojen seurannan.

Lue lisää: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sinilev%C3%A4tilanne

Eemu Myntti Omakuva öljyväri kankaalle Ähtärin kaupunki Pirkanpohjan taidekeskus Erkki Fredriksonin kokoelma

Eemu Myntti: Omakuva

Tiesitkö, että Ähtärissä sijaitsee Suomen pienin näyttelytila, Tuulikaappigalleria nimeltään? Pirkanlinnan kulttuurikeskuksen eteisen vitriini ihastuttaa pikkuruisella koollaan, mutta haastaa toisaalta ripustajan pohtimaan valintojaan huolellisesti. Tänä kesänä esillä on mininäyttely Ähtärissä vaikuttaneesta taiteilijaparista Eemu Myntistä ja Eva Bremer-Myntistä.

Ähtärin kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti viime vuoden marraskuun lopulla hyväksyä kaupungille tehdyn tarjouksen 83 kappaletta sisältävästä Myntti-aiheisesta taidekokoelmasta. Kyseessä oli Vaasassa sijaitsevan Tikanojan taidekodin jälkeen suurin yksityinen Eemu Myntti -taidekokoelma. Määrällisesti ja laadullisesti merkittävän kokonaisuuden kerännyt jyväskyläläinen filosofian lisensiaatti, kamarineuvos Erkki Fredrikson halusi luopua teoksista tilanpuutteen vuoksi, mutta toiveena oli kokoelman säilyminen yhtenäisenä. Ähtärissä oli vuonna 2017 toteutettu kiintoisa näyttely ”Hugo Simberg ja Eemu Myntti – lankomiehet”, jonne myös Fredrikson lainasi useita töitä. Täältä teokset saisivat hyvän kodin.

Sijoituspaikaksi kaupanteon yhteydessä sovittiin Pirkanpohjasäätiön ylläpitämä Pirkanpohjan taidekeskus omistusoikeuden pysyessä kaupungilla. Lopulta alkuvuodesta 2021 Ähtäriin muutti yhteensä 104 teosta, sillä Fredrikson täydensi kokoelmaa vielä kahdella ”huutokauppalyönnillä”, jotka sisälsivät muun muassa Eemu Myntin luonnoksia. Tuulikaappigallerian mini-Myntti-näyttelyyn valikoidut teokset ovat poimintoja kerääjänsä mukaan nimetystä Erkki Fredriksonin kokoelmasta. Tulevaisuudessa Ähtärissä tullaan näkemään laajempi Myntti-näyttely.

Tuulikaappigalleria vihittiin uudella nimellään käyttöön kaupunkifestivaali Ylävesien yössä 28.8.2020. Samalla Ähtäri kaappasi pääkaupungilta Suomen pienimmän näyttelytilan tittelin, sillä aiemmin pikkuruisin tila on tiettävästi ollut Helsingissä Rikhardinkadulla kirjaston yhteydessä sijaitseva Rikun Hyllygalleria Hyvinpieni.

Pirkanlinnan mittavan julkisivu- ja sisätilojen lattiapintaremontin vuoksi Tuulikaappigalleriakin oli pitkään suljettuna, mutta syksystä 2021 alkaen tilaan otetaan näyttelyvarauksia. Pinta-ala on näppärät 3,2 m² (leveys 2,3 m ja syvyys 1,5 m) ja varustettu spottivaloin sekä jalustoin. Ähtärin kaupungin vapaa-aikapalvelut tarjoaa maksuttoman tilan, jonka yhteydessä pidettävistä myyntinäyttelyistä ei myöskään peritä provisioita. Näyttelyajat ovat yleisimmin kahden viikon mittaisia, mutta erityistapauksissa ja sovittavissa myös neljän viikon kestoisia. Tuulikaappigalleria on avoinna kirjaston, omatoimikirjaston ja elokuvateatterin aukioloaikoina.

Ähtärin kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta on palkinnut liikuntatoimessa ansioituneita ähtäriläisiä stipendein ja tunnustuspalkinnoin.

Ähtäriläisiltä liikuntaseuroilta pyydettiin alkuvuodesta tietoa ansioituneista urheilijoista ja samalla seurojen ehdotukset vuoden urheilijasta, vuoden valmentajasta ja kunnon kuntalaisesta.

Ville Toivonen ja Krista Härkönen

Vuoden urheilija 2020 Ville Toivonen ja vuoden valmentaja 2020 Krista Härkönen.

Vuoden urheilija 2020: Ville Toivonen

Ville Toivosen urheilu-ura on mittava; hän on muun muassa saavuttanut Kalevan kisoissa kymmenottelun pronssia vuonna 2020. Ennätyksekseen Toivonen on kymmenottelussa otellut pisteet 7152 vuonna 2020.

Saavutukset:

  • SM 1. M19 7-ottelu, halli
  • SM 3. M 10-ottelu
  • SM 5. M19 60 m aj., halli
  • SM 6. M19 pituus, halli
  • SM 7. M19 keihäs

 

Vuoden valmentaja 2020: Krista Härkönen

Krista Härkönen on aloittanut ohjaamisen vuonna 2016. Harjoituksia on ollut 2–3 kertaa viikossa sisältäen tanssillisen voimistelun kilparyhmän tuntien ohjausta, koreografian suunnittelua ja ohjausta sekä kisatapahtumissa mukanaoloa. Ryhmissä on ollut mukana 7–12-vuotiaita tyttöjä ja ryhmän kokoonpano on säilynyt erinomaisesti nämä vuodet. 

Krista on tehnyt täsmällistä ja suunnitelmallista ohjaustyötä, jonka toteutumiseen on voinut aina luottaa. Tinkimätön ja sydämellä tehty ohjaustyö näkyy lasten taitojen ja liikehallinnan kehittymisessä sekä tuomarien kannustavissa ja positiivisissa arvioissa. Voimistelussa ei jaeta aluetapahtumissa sijoituksia, vaan annetaan kaikille kannustuspalkinto sekä rakentava ja kannustava palaute. Felise-kilparyhmän kokoonpanon pysyvyys on arvokkain mittari hyvin tehdystä ohjaustyöstä.

 

Jussi Koivisto kuva Jussi Hietaniemi

Kunnon kuntalainen 2020 Jussi Koivisto.

Kunnon kuntalainen 2020: Jussi Koivisto

Jussi Koivisto on tehnyt suunnitelmallista työtä pesäpallon hyväksi Ähtärissä. Hän oli vuonna 2018 mukana perustamassa uudelleen pesäpallojaostoa Ähtärin Urheilijat ry:n alle ja valmensi G-tyttöjen joukkuetta (2010 synt. ja nuoremmat), joka osallistui Pohjanmaan aluesarjaan peräti 14 pelaajan voimin.

 Vuonna 2019 seuran toiminta nelinkertaistui edellisvuodesta, kun joukkueita tuli kolme lisää. Tämä huomioitiin syksyllä Pesäpalloliiton toimesta, kun liiton läntinen alue palkitsi Ähtärin Urheilijat PoPe:n ”pytyllä” huomionosoituksena toiminnan uudelleen käynnistämisestä ja joukkuemäärän nopeasta kasvattamisesta vuoden sisään.

Koivisto toiminut ÄhtU:n pesäpallojaoston puheenjohtajana vuodesta 2018 alkaen ja käytännössä hänen ansiostaan toiminta on virinnyt Ähtärissä uudelleen nykyiseen muotoonsa. Valmennustoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kaikki harjoitukset ovat hyvin etukäteen valmisteltuja. Koivisto on Innokkaasti viemässä joukkuetta sarjapelien lisäksi leireille, mikä kehittää tyttöjä pelillisesti.

Viime vuonna Jussi Koiviston panos oli merkittävä, kun Mustikkavuorelle toteutettiin tekonurmikenttää pesäpallolle.

Stipendit vuonna 2020

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta palkitsee lisäksi vuosittain valtakunnallisella tasolla menestyneet ähtäriläiset urheilijat. Nuorten sarjoissa (alle 15–22 v.) ja yleisessä sarjassa kymmenen joukkoon sijoittuneet sekä veteraanisarjoissa mitaleille yltäneet ähtäriläiset ähtäriläistä urheiluseuraa edustavat urheilijat palkitaan. Lisäksi ähtäriläiset ei-ähtäriläistä urheiluseuraa edustavat urheilijat, jotka edustavat sellaista lajia, jota Ähtärin seuroista ei kilpaurheilutasolla löydy, saavat puolet stipendistä. Joukkueelle 4-henkiseen joukkueeseen asti myönnetään jokaiselle joukkueen jäsenelle puolet vastaavasta henkilökohtaisesta stipendistä.

Edellä mainittujen palkittujen lisäksi palkittiin seuraavat urheilijat: Leo Arentti, Aarre Hartonen, Jemina Hedman, Aleksi Kelin, Ville Hannonen, Aleksi Huhtamäki, Tuomas Autio, Anna-Sofia Haipus, Heikki Saunanen, Aati Vesala, Konsta Sulkava, Eino Nokelainen, Iiro Suutarinen, Pyry Suutarinen ja Elena Ohra-aho.

 

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH) koordinoi vuosittain järjestettävää uimataitoviikkoa. Tänä vuonna ajalla 17.–23.5.2021 vietettävän uintiviikon teemana on ”Kehitä uimataitoasi” ja tempaus pidetään jo 22. kertaa. Ähtärin Mesikämmen-kylpylässä teema näkyy ja paikallisten yhdistysten tuella ähtäriläisille lapsille tarjotaan maksuton uintikerta viikon aikana.


Uimataito on kansalaistaito. Suomessa on 300 000 kilometriä rantaviivaa ja pelkästään Ähtärissä oin 169 yli yhden hehtaarin kokoista järveä.
- Jokainen Suomessa asuva joutuu kosketuksiin veden kanssa, jollei välillä päivittäin, niin useita kymmeniä ellei satoja kertoja elämänsä aikana. Uimataidon oppimisella luodaan pohja turvalliseen veden ääressä tai vesillä olemiseen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton verkkosivuilla muistutetaan.

Uinti onkin parhaimmillaan erinomainen liikuntamuoto niin aloittelijalle kuin aktiiviliikkujalle ja myös kuntoutujia ajatellen. Laji sopii kaikenikäisille ympärivuotisesti. Miten uimataito sitten määritellään? Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.

Ähtärin Mesikämmen-kylpylässä uimataitoviikko näkyy muun muassa tehtävärastien muodossa. Altailla on ohjeita harjoitteiden tekoon joko yksin tai yhdessä vanhemman/huoltajan kanssa. Viikolla saa suorittaa myös pohjoismaisen uimataitotestin, lisäksi henkilökunta antaa vinkkejä uintitekniikkaan niitä kaipaaville.

Ähtäriläiset lapset saavat uimataitoviikolla käyttöönsä uintiedun: varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vanhempainyhdistys Varpaat ry ja Myllymäen koulun vanhempainyhdistys tarjoavat kaikille varhaiskasvatuksen, Otsonkoulun ja Ähtärin yhteiskoulun lapsille yhden (1) maksuttoman uintikerran uimataitoviikon aikana, eli ajalla 17.–23.5.2021. Lisäksi Ähtärin kaupungin liikuntapalvelut tukee kotihoidossa olevia lapsia niin ikään yhdellä uintikerralla. Vapaa pääsy lunastetaan Mesikämmen-kylpylän lipunmyynnissä, jossa kerätään nimilistaa vain uintiviikon osallistujakoontia varten.

SUH:in materiaalipankki sisältää esimerkiksi erilaisia pelejä, värityskuvia, videoklippejä ja tietovisailuja jaoteltuina erikseen päiväkoti-ikäisille ja koululaisille. Sivustolla on myös kivoja vinkkejä kodin suihku- ja kylpyhetkiin, joten veden kanssa voi totutella tutuksi tulemista heti pienestä pitäen. Ähtärin kaupungin vapaa-aikapalvelut järjestää Mesikämmen-kylpylässä alkeisuimakoulut kesäkuun alkupuolella vuosina 2015–2016 syntyneille lapsille ja lisätietoja on luvassa muun muassa kaupungin verkkosivuilla toukokuun puolivälin jälkeen.

Uimisen, polskimisen ja vesileikkien riemuja jokaiselle!

Tiedonhallintalain (906/2019) 28 §:n mukaisesti Ähtärin kaupungin on ylläpidettävä kuvausta hallinnoimistaan tietovarannoista, asiarekisteristä ja asiakirjoista. Kuvaus tehdään asiakirjajulkisuuden toteuttamiseksi ja kuvauksesta käytetään nimitystä asiakirjajulkisuuskuvaus.

Asiakirjajulkisuuskuvauksen avulla kerrotaan mitä tietoja asioiden käsittelyssä ja kunnan palveluja käytettäessä kerätään kuntalaisista, palvelujen käyttäjistä ja henkilöstöstä. Asiakirjajulkisuuskuvauksen tarkoitus on palvella kuntalaisia helpottamalla asiakirja- ja tietopyyntöjen tekemistä.

Julkisuuslain mukaan tietopyynnöt tulee yksilöidä siten että kunta voi selvittää mitä asiakirjaa pyyntö koskee (JulkL 621/1999, 13 §). Kunnan velvollisuus on avustaa tiedon pyytäjää asiakirjan yksilöinnissä. Mahdollisuus saada tieto siitä, mitä tietoaineistoja kunnalla on, palvelee hallinnon avoimuutta.

Tietoaineistojen kuvausten jälkeen on lueteltu hakutekijöitä, joilla tietoja voidaan hakea tietovarannon sisältämistä tietojärjestelmistä tai arkistoista. Asiakirjajulkisuuskuvaus sisältää myös ohjeet siitä, miten tietoja voidaan pyytää.

Asiakirjajulkisuuskuvausta ylläpidetään ja päivitetään jatkuvasti, jotta varmistetaan siinä kuvattujen tietojen ajantasaisuus.

Ähtärin kaupungin asiakirjajulkisuuskuvaus

Lisätietoja voi tiedustella Ähtärin kaupungin kirjaamosta.

Ähtärin kaupungin kirjaamo, Ostolantie 17, 63700 Ähtäri
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 
puh. 040 653 3301

Uimahalli nettisivuille

Ähtärin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan maanantaina 3.5.2021, että Ähtäriin rakennetaan uusi uimahalli. Kustannusennuste on 6,12 M€ ja rahoitus tullaan varaamaan vuosien 2022–2024 investointisuunnitelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt hanketta mukaan kolmevuotiseen liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan 800.000 euron valtionavustuksella. Uudisrakennuksen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2023 joulukuussa ja uimarit pääsevät arvion mukaan sisään heti seuraavan vuoden tammikuussa. Hankesuunnitteluvaihetta johtanut uimahallihankkeen ohjausryhmä päätti esittää kaupungille, että pääaltaan mittaa leveyden osalta kasvatetaan seitsemästä metristä 7,5 metriin ja pituudessa pitäydytään suunnitelmien mukaisessa 25 metrissä.

Uimahalliin tulee lisäksi lasten käyttöön sopiva opetusallas, terapia-allas, poreallas ja kylmävesiallas sekä allasosaston maisemasauna, jonka ikkunasta avautuu näkymä Hankaveden suuntaan. Pesutilojen yhteydessä sijaitsevat perinteiset saunat sekä naisten että miesten puolella. Ryhmäpukuhuone soveltuu puolestaan esimerkiksi perheille ja muun muassa avustajien kanssa liikkuvien kuntoutujien käyttöön. Kuntalaisille tullaan avaamaan kommentointimahdollisuus toteutussuunnitteluvaiheessa, joka käynnistyy valtuuston päätöksen saatua lainvoiman.

Kuvat: Studio Puisto Arkkitehdit Oy

 
 
Ähtärin kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan itäosassa, noin 85 km:n etäisyydellä maakuntakeskuksesta Seinäjoesta. Seudun erityispiirteisiin kuuluu runsasjärvisyys ja -mäkisyys siirryttäessä Keski-Suomen aluetta kohti. Kaupungin pinta-ala on 909,95 km², josta 105,02 km² on vesistöjä. Metsät peittävät kolme neljäsosaa kaupungin maa-alasta ja peltoa on runsaat kuusi prosenttia.
Kaupunki sijaitsee kolmen maakunnan rajalla, mikä luo mahdollisuuksia yhteistyön tekemiseen Etelä-Pohjanmaan kuntien lisäksi Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueen kuntien kanssa. Toisaalta sijainti on haaste, sillä hallinnollisesti eri maakuntien puolella sijaitsevien kuntien kanssa kuntayhteistyö on vähäistä. Ähtäri on liikenteellisesti Vaasa - Jyväskylä -valtatien (vt 18) ja Virrat - Pietarsaari -kantatien (kt 68) risteyksessä. Vt 18 on merkittävä osa Suomen poikittaisliikennettä ja tärkeä osa muun muassa Seinäjoen ja Jyväskylän välisissä yhteyksissä. Ähtärin maantieteellistä saavutettavuutta lisää myös Haapamäki – Seinäjoki -rata, jolla Ähtärissä on kolme pysähdyspaikkaa: Ähtärin keskusta, Myllymäki ja eläinpuisto – Zoo. 

Ähtärin kosket, vesistöt ja suuret metsävarat ovat mahdollistaneet elinkeinojen monipuolisen kehittymisen. Elinvoimaa luo paitsi alati kehittyvä matkailu, myös vahva metalliteollisuus. Ähtärissä on mm. Euroopan johtava klusteri alumiiniveneiden valmistksen osalta. Ähtärissä alkutuotannon osuus työpaikoista on 10 %, jalostuksen 25 % ja palvelujen 65 %.
 
Elinkeinorakenne

Palvelualalla korostuu julkinen sektori, joka pääasiallisesti muodostuu terveys- ja sosiaalipalveluista, sivistyspalveluista sekä julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen palveluista.

Yksityisen palvelualan sektoreista erottuu suurimpana tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen sekä hallinto- ja tukipalvelut, mutta myös kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta. Palvelualan työpaikkojen määrä on noussut vähitellen 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen määrä on pysynyt melko tasaisena.

Sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut samassa suhteessa 2000-luvun aikana. Matkailun osuus alati nousussa, joskin kaikkia alueen mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä. Ähtäri on kehittänyt viime vuosina matkailualaa määrätietoisesti. Ähtäri Zoo:n kävijämäärä on noin 200 000 henkilöä vuosittain, joten alueelle tulee suuri matkailijavirta, jossa olisi potentiaalia myös muiden matkailupalveluiden käyttäjiksi.


 

Kuva tiedotteeseen Ensihoitoyksikkö 19042021
Katselmuskierroksella Ähtärin Sairaalanmäellä maaliskuun lopulla olivat (oikealta vasemmalle) Teuvo Ristilä, EPSH:n kiinteistöhuoltopäällikkö; Markus Sulkava, Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalamäen toimitusjohtaja; Juha Tiainen, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän johtaja; Seppo Karjala, Ähtärin kaupungin vs. kaupunginjohtaja; Tuula Mäntylä, Oma Säästöpankki Ähtärin konttorinjohtaja; Niko Karinen ja Viljami Kallio, EPSH:n ensihoitoyksikkö.

 

Toukokuun alkupuolella ensihoidon saatavuus Ähtärissä paranee nykyisestä, kun ensihoitoyksikkö siirtyy takaisin Alavudelta noin vuoden kestäneen evakon jälkeen. Ensihoidon Ähtärin asemapaikka siirrettiin väliaikaisesti Alavudelle vuoden 2020 kevätpuolella. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on kartoittanut viime syksystä toimintaan soveltuvia tiloja Ähtäristä. Uudet puhtaat tilat löytyivät vihdoin Sairaalanmäeltä.

Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäki ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat neuvotelleet sopimuksen, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaan sairaalapiiri vuokraa Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäeltä yhteensä 200 m2 tiloja ensihoidon käyttöön. Noin 90 m2:n talli pesutiloineen ja varastoineen rakentuu Ähtärin Sairaalanmäelle nykyisen Ähtärin sosiaalitoimen viereen. Ensihoidon henkilökunnan taukotilat saneerataan sairaalan leikkaussalin tiloihin, ne ovat suuruudeltaan 110 m2. Alueelle tulee myös ympärivuorokautinen kameravalvonta. Vuokrasopimus on kestoltaan kymmenen vuotta, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

- Meillä oli koko ajan tavoitteena, että ensihoitoyksikkö palaa takaisin Ähtäriin. Nyt saimme tilapulman ratkaistua tyydyttävällä tavalla, toteaa sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

- Henkilöstötilojen muutos- ja saneeraustyöt ovat parhaillaan käynnissä ja valmiit toukokuun alussa, jolloin ensihoidon yksikkö saadaan Ähtäriin. Ambulanssitilojen rakentaminen käynnistyy toukokuussa ja uudet hallitilat valmistuvat elokuun alkupuolella, kertoo Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalamäen toimitusjohtaja Markus Sulkava.

Vs. kaupunginjohtaja Seppo Karjala on tyytyväinen, kun Ähtärissä palataan vihdoin normaaliin ensihoidon valmiuteen ja toiminnallisuuteen. – Tämä on todella positiivinen asia kaupunkilaisille ja kesäsesonkia ajatellen myös matkailijoille, Karjala toteaa.

Lisätietoja:
Markus Sulkava, Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäki toimitusjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.



Huhtikuun alun ajankohtaiskatsauksessa vs. kaupunginjohtaja Seppo Karjala kertoo vuoden 2020 tilinpäätöksestä ja luo katsauksen lähiaikojen keskeisiin tapahtumiin.

 

  • Tulos 542 000 euroa ylijäämäinen, vuoden 2016 tervehdyttämissuunnitelman tavoitteet lähes saavutettiin. Taseen ylijäämä 3,1 miljoonaa euroa.

 

Ähtärin kaupungin vuoden 2020 tilinpäätös osoittaa noin 542 000 euron ylijäämää. Alkuperäisessä talousarviossa syksyllä 2019 ylijäämäksi arvioitiin 50 000 euroa, joka koronapandemian puhjettua putosi yli 1,5 miljoonaa alijäämäiseksi. Tulokseen vaikuttivat mm. hallintokuntien noudattama talouskuri, henkilöstöön kohdistuneet säästöt ja valtiovallan koronatuet. Tulosta voi pitää hyvänä ottaen huomioon noin yhden miljoonan euron alaskirjauksen kouluista, noin 500 000 euron väistötilavuokrat sekä koronapandemian mukanaan tuomat haasteet. Kaupungin taseessa oli ylijäämää n. 3,1 miljoonaa euroa.

Kaupungin lainamäärä laski 6,5 miljoonalla eurolla. Asukasta kohden kaupungilla on lainaa 3 621 euroa, joka ylittää vain niukasti valtakunnallisen keskiarvon.

Talousarvion investointisuunnitelma ei täysimääräisesti toteutunut, mikä johtuu mm. siitä, ettei uimahallin rakentaminen viime vuonna käynnistynyt. Pirkanlinnan kunnostus jakautui myös kahdelle vuodelle 2020 - 2021.

Yleisesti ottaen koronapandemia ja sen vaikutukset toimintaan aiheuttivat inhimillistä ja taloudellista epävarmuutta vuonna 2020. Myös yt-menettelyillä ja sitä seuranneilla lomautuksilla ja muilla henkilöstötoimilla oli vaikutusta. Kaupunginhallitus ja johto haluaakin kiittää henkilöstöä, joka on pandemian aikana luovasti kehittänyt uusia toiminta- ja palvelumalleja ja ottanut joustavasti käyttöön mm. digitalisaation tarjoamia työkaluja.

KESKEISET TUNNUSLUVUT

Tilinpäätös

2019

2020

Asukasluku 31.12.

5 616

5 523

Veroprosentti

22

22

Verotulot/asukas €

3 623

3 762

Vuosikate/asukas

132

587

Lainat, 1000 €

26 500

20 000

Lainaa/asukas €

4 719

3 621

Yli/alijäämä,1000€

2 645

3 077


TILINPÄÄTÖS HALLINTOKUNNITTAIN

HALLINTO- JA TALOUSTOIMI

Merkittäviä asiakokonaisuuksia hallinto- ja taloustoimessa vuonna 2020 olivat tiedonhallintalain toimeenpano, taloushallinnon tilastoinnin uudistaminen sekä erilaiset tietojärjestelmien muutoshankkeet. Erityisesti loppuvuodesta toteutettu palkkaohjelman uudistus on ollut organisaatiotasolla merkittävä hanke.

SIVISTYSTOIMI

Koulut

Uuden perusopetuksen oppimisympäristön suunnittelu aloitettiin. Kaupunginhallituksen nimeämä perusopetuksen oppimisympäristön rakentamisen ohjausryhmä on kokoontunut syksystä 2020 alkaen ja vienyt hanketta eteenpäin. Kuntalaisille on pidetty infotilaisuus ja myös henkilöstöä on osallistettu.

Opetuksen järjestämistä vuonna 2020 on vahvasti ohjannut koronapandemia. 18.3.2020 koulujen tilat suljettiin ja lähiopetus keskeytettiin muutamia poikkeusryhmiä lukuun ottamatta. Syksystä 2020 opetus järjestettiin lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetuksessa hyödynnettiin etäyhteyksiä. Etätyöskentelyn aikana myös koulukuljetukset keskeytettiin.

Ähtärin lukio sijoittui Etelä-Pohjanmaan kärkeen jälleen STT:n tekemässä lukiovertailussa, kuten monena aikaisempanakin vuonna.

Varhaiskasvatus

Korona vaikutti merkittävästi vuoden 2020 palveluiden järjestämiseen sekä niiden käyttöön. Keväällä 2020 tehtyjen poikkeusjärjestelyjen vuoksi hoitopäivien määrä sekä lasten läsnäolot vähenivät merkittävästi. Poissaolot huomiotiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa, joten tuotto jäi ennakoitua pienemmäksi. Uusi toimintakausi käynnistyi 1.8.2020 ja syyskaudella varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten määrä on pysynyt vakaana niin, että lähes kaikki paikat ovat täynnä.

Kirjasto

Kirjastot suljettiin kokonapandemian vuoksi 18.3.2020. Kirjaston henkilökunta jatkoi sulkuaikana työskentelyä keskittyen mm. pääkirjaston aineiston tietokantasijaintien uudelleenjakoon. Asiakkaille tämä näkyi myöhemmin lähinnä kaunokirjallisuuden uudelleensijoitteluna. Toukokuussa 2020 pääkirjasto aloitti monen muun Eepos-kirjaston ohella ns. uloslainauksen, jolloin asiakkaat saattoivat noutaa etukäteen heille lainattua aineistoa, vaikka kirjastosali ei vielä ollut auki.

Kirjastot aukesivat asiakkaille jälleen 1.6.2020. Myös omatoimikirjasto jatkoi tuolloin Ähtärissä toimintaansa. Koululuokkien kirjastovierailuja jatkettiin eri luokka-asteille.

Kulttuuri

Monet tapahtumat siirrettiin tai peruttiin kokonaan vuonna 2020; joukossa mm. 15 tekijää -nykytaiteen näyttely, joka toteutuu kuluvana vuonna Pirkanpohjan taidekeskuksessa.

Kesällä, pandemian hellittäessä vietettiin Ähtäri-päiviä ja kaupunkifestivaali Ylävesien yötä teemalla ”Yhtä juhlaa”. Torin uusi esiintymislava Kultainen kori ja senioripuisto avattiin käyttöön, lisäksi Pirkanlinnan kulttuurikeskuksen yhteyteen avattiin Tuulikaappigalleria, Suomen pienin näyttelytila. Marraskuun 2020 lopulla sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti 104 teosta käsittävän Eemu Myntti -taidekokoelman hankinnasta kaupungille perintövaroilla.

Nuoriso
Koronapandemian vuoksi tilatoiminta keskeytettiin keväällä. Korvaavaksi muodoksi kehitettiin digitaalista nuorisotyötä erilaisten some-alustojen avulla.

Kesäleirien ja ohjatun leikkikenttätoiminnan tilalla toteutettiin vapaa-aikapalveluiden yhteistyönä 14 Kesäkivavinkki-videon sarja. ”Tubeshow - Ähtäri meet & greet” järjestettiin Ähtäri-hallissa 17.10.2020. Esiintymässä olivat tubettajat Lakko, ZoneVD sekä Niko ja Santtu. Tapahtuma toteutettiin koronarajoitukset huomioiden.

LSSAVI:lta saadun 45.000 euron erityisavustuksen turvin vahvistettiin kouluissa tehtävää nuorisotyötä. Hanke ”Ähtärin yhteisöllinen yhteiskoulu” käynnistettiin loppuvuodesta ja se jatkuu 30.11.2022 saakka. Kuudestaan ry:ltä saatiin rahoitus ”Nuorisotyötä e-urheillen Ähtärissä” -esiselvityshankkeelle, jossa tarkastellaan e-urheilun mahdollisuuksia mm. nuoria ja heidän vanhempiaan haastattelemalla sekä peli-iltoja kokeilemalla.

Liikunta

Mesikämmen-kylpylä oli suljettuna pandemian vuoksi 18.3.–31.5.2020 ja uudelleen 3.12.2020 alkaen. Kylpylän työntekijät olivat pääosin lomautettuina sulkuajoilla.

Ähtäri on mukana vuonna 2020 alkaneessa alueellisessa ”Kuuden tähden reitistö kuntoon” -hankkeessa.

Sähköinen Julius-tilavarausjärjestelmä, jonka kautta voi varata ja maksaa yksittäisiä vuoroja liikuntahalliin otettiin käyttöön helmikuussa.

Ulkoilu- ja retkeilyreittien käyttö oli erittäin aktiivista vuonna 2020. Kunnostusta reiteillä tehtiin kesällä ja syksyllä mm. Niemisjoen kalastus- ja retkeilyreiteillä. Talvella 2020 valmistui oma verkkopohjaisen latutilanne-palvelu, josta näkee latureitit sekä niiden kunto.


ELINVOIMATOIMI

 

Vuonna 2020 Ähtärin kaupungin elinvoimatoimea sävytti koronapandemia. Yksinyrittäjille suunnattujen valtion koronatukien osalta kaupunki toimi toimeenpanijana. Kaikkiaan 51 ähtäriläisyrittäjää sai valtion myöntämän 2 000 euron koronatuen. Suuremmat yritykset saivat tukea mm. Business Finlandin kautta.

Vaikka keväällä 2020 monet matkailualan toimijat, kuten Ähtäri Zoo, olivat suljettuna reilut kaksi kuukautta, muodostui matkailukesästä 2020 ennätyksellisen hyvä sekä kävijämäärissä että tuloksen osalta. Matkailualue sai myös uuden vetonaulan, kun Saunaravintola Kiulu avattiin heinäkuun 2020 alussa.

Paikoin yrittäjät käänsivät koronahaasteen mahdollisuudeksi, kuten esim. ravintola- ja ruokapalveluyrittäjät tekivät sopeuttaessaan palvelukonseptiaan.

Sedu Tuomarniemen kanssa tiivistettiin yritysyhteistyötä kehittämällä räätälöityä koulutusta mm. alueen veneyritysten tarpeisiin.

Kolmas sektori teki merkittävää työtä vapaa-ajan palvelujen parantamiseksi. Vuoden 2020 aikana Ähtäriin rakennettiin kolmannen sektrorin toimesta mm. Mustikkavuoren kuntoportaat ja maisematorni, pesäpallokenttä ja laadukas salibandykenttä.

Ähtärin Matkailu Oy julkaisi uudet verkkosivut, jotka tarjoavat yhdestä osoitteesta Ähtärin ja lähialueen matkailupalveluja. Matkailulehti uudistui vuonna 2020 ja sai sekä lukijoilta että yhteistyökumppaneilta kiitosta hyvästä sisällöstä ja raikkaasta ulkoasusta. Lehteä jaettiin lähes 30 000 kappaletta eri kanavissa.

TEKNINEN TOIMI

Investointeja tehtiin vuonna 2020 olemassa olevan infran ylläpitoon, kuten kaavateiden korjauksiin, katuvalaistuksien uusimiseen, puistojen parannuksiin, liikuntapaikkojen kehittämisiin ja liikuntareittien rakentamisiin. Uusi moduuliluokka rakennettiin rivitaloluokkien läheisyyteen ja Kultainen kori valmistui loppukesästä 2020. Pirkanlinnan saneeraus jatkuu vielä 2021 kevääseen.

Ruokapalvelut olivat omalta osaltaan mukana ruokakassijakelussa keväällä. Toimintaa hallinnoi KuusSote.

Lisätietoja: Vs. kaupunginjohtaja Seppo Karjala p 040 574 8121, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoima Kulttuurikartta ohjaa asukkaita alueen kuntien kauniiden ja omaleimaisten kulttuurikohteiden äärelle. Kohteet tutustuttavat paikalliseen arkkitehtuuriin, historiaan, perinteeseen ja taiteeseen. Mukana Kulttuurikartan kohteiden valikoinnissa ovat olleet Etelä-Pohjanmaan kuntien kulttuurivastaavat.

 

pulkkamaki nettiin 2

Ähtärin varhaiskasvatuksessa on käynnistetty vuoden 2021 alussa hanke, jolla vahvistetaan lasten oppimista ja hyvinvointia. Hanke toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisavustuksen turvin.

Avustuksella on palkattu kaksi uutta määräaikaista työntekijää Ähtärin kolmen päiväkodin käyttöön vuodeksi 2021. Lisäresurssien myötä Ähtärin varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria voidaan kehittää entistä lapsilähtöisempään suuntaan.

Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa laajasti ja kehitetään moniammatillista yhteistyötä. Samalla luodaan uusia oppimisympäristöjä, joissa varhaiskasvatusta toteutetaan mielekkäällä ja yksilöllisellä, lasta osallistavalla toiminnalla. Tavoitteena on, että hankevuoden jälkeen uudet toimintatavat ja ideat jäisivät pysyvinä elämään päiväkotien arjessa.

− Kehittämishanke aloitettiin vuoden 2020 lopulla suunnittelulla ja vuosi 2021 on varsinaisen toteutuksen aikaa. Käytännössä lisäresurssit mahdollistavat mm. lasten jakamisen pienempiin ryhmiin ja entistä yksilöllisemmän ohjauksen. Lasten ideoita ja tarpeita voidaan samalla huomioida entistä paremmin, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Sirpa Mannismäki.

−Jo ensimmäiset kokemukset hankkeesta ovat positiivisia: Lapset ovat rohkaistuneet kokeilemaan uusia asioita – myös sellaisia, mitä he eivät ole omaehtoisesti pyytäneet. Myös työntekijöiltä on kiireen tunne vähentynyt, kun resursseja on käytössä enemmän, Mannismäki toteaa.

Ähtärin kolmen päiväkodin, Tassulan, Vilikkilän ja Ollinkulman kaikki työntekijät osallistuvat toiminnan ideointiin ja toteutukseen. Lisäresurssit mahdollistavat joustoa päiväkodin arkeen. Lasten toiveiden mukaan on toteutettu mm ex-tempore disko ja rakennettu prinsessahuone.

Hanketta varten on päiväkoteihin nimetty hankevastaavat ja perustettu hankeryhmä, joka ohjaa ja arvioi hankkeen tuloksia. Myös huoltajien, lasten ja henkilöstön mielipiteitä ja kokemuksia kartoitetaan kyselyjen ja haastattelujen avulla.

Lisätietoja:

Varhaiskasvatuspäällikkö Sirpa Mannismäki, 040 573 9673 / Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.