Ähtäri Seuran jäsenmaksu on 12 euroa henkilöjäseniltä. Kannattajajäsenmaksu on 60 euroa.
Voit liittyä jäseneksi suorittamalla jäsenmaksun tilillemme.
Tilinumeromme on
Muista mainita omat yhteystietosi sekä se, että kyseessä on jäsenmaksu.
Ähtäri Seuran aatteena on ähtäriläisyys, mutta ei tarvitse olla ähtäriläinen liittyäkseen seuraamme. Myös mökkiläiset ja entiset pitäjäläiset, kaikki kotiseutuaatteen innoittamat, hengeltään ähtäriläiset ovat tervetulleita.
Seuran alkuvaiheet
Ähtäri Seuran perustava kokous pidettiin 13.4. 1947. Lähiseutujen perinneseurat innostivat ähtäriläisiäkin. Paikalla oli kahdeksantoista yksityistä henkilöä ja yhdeksän yhteisöjen edustajaa.
Puheenjohtajaksi valittiin talousneuvos Joel Pekkanen, joka jatkoikin tehtävässään vuoteen 1960 asti, Pekkasen jälkeen puheenjohtajina ovat toimineet Vilho Mäenpää, Pentti Lehtoranta, Lauri Vesala, Liisa Tallbacka, Anneli Kuittinen, Sulevi Riukulehto, Tapani Tasanen, Rauno Halla-aho ja Ulla Akonniemi. Ensimmäinen seuran tuottama julkaisu oli perinteitä ja historiaa kartoittava perusteos Vanhaa Ähtäriä.
Kotiseutumuseo
Ajatus kotiseutumuseon perustamisesta heräsi 50-luvulla. Haettiin sopivaa kiinteistöä, ja tarkoitukseen kysyttiin mm. pappilan vanhaa kivinavettaa.Esineistön ja rakennusten kerääminen aloitettiin.Talkoomestarina toimi Paavo Muhonen. Hänen avukseen joka kylältä valittiin kylänvanhin talkootyötä koordinoimaan. Vuonna 1959 ostettiin 1700-luvun lopussa valmistunut Hankolan talo museorakennukseksi, ja muuta rakennuskantaa voitiin alkaa koota. Rakennuksia saatiinkin pitäjän joka puolelta. Myöhemmin esineistöä on kartutettu uusilla keräyksillä. Toiminta on ollut pääsääntöisesti vaapaaehtoistyötä. Useimmat seuran saamat avustukset on kohdistettu juuri museoon. Niiden turvin on kunnostettu rakennuksia ja luetteloitu esineistöä. Kohteet on myös valokuvattu.
Ähtäri-päivä ja juhlatapahtumat
Ähtäri-päivää vietetiin ensimmäisen kerran vuonna 1967. Aluksi päivälle pyrittiin keksimään jokin erityinen teema. Pystytettiin mm. muistokiviä ( Niemiskylän Seikan saareen v. 1968 ja Peränteen Halkoniemeen v. 1970). 70-luku oli yleisöjuhlien aikaa. Järjestettiin valokuvanäyttelyitä, Riikun markkinoita, työnäytöksiä, Suurten tapahtumien erääksi huipentumaksi muodostui Maakunnat kohtaavat -juhlasarja vuonna 1983. Ohjelmassa oli mm. laaja seminaari, pääjuhla, perinnehäihin pohjautuvan näytelmän Ähtärin ympyriäisen yleisöesitys ja Eero Hiirosen Ylävedet-patsaan paljastaminen.
Ähtäri-päivä on jäänyt ähtäriläisen kesän pysyväksi osaksi. Välillä on vietetty kokonaista Ähtäri-viikkoa, ensi kerran vuonna 1983. 1970-luvulta asti Ähtäri-päiviin on yhdistetty myös harrastelijateatterin esityksiä.
Kansallispuku
Kansallispuvun kokoamisen lähtölaukauksena voidaan pitää Ähtäri-soljen löytymistä. Alastaipalelainen sekatyömies Seth Rantala löysi ojaa kaivaessaan merkillisen, suurikokoisen korun, joka paljastui viikinkiaikaisen miesten viitan soljeksi. Soljen pienoisjäljennöksestä on sittemmin tullut Kalevala-korun valmistamana suosittu naisten rintakoru, ns. Ähtäri-solki, joka on yksi suosituimmista Kalevala-soljista. Varsinaisen kansallispuvun kokoaminen alkoi 70-luvun puolivälissä. Vuonna 1977 toukokuussa järjestettiin seurakuntakeskuksessa mittava vanhojen tekstiilien näyttely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa, voitaisiinko ähtäriläisille saada oma puku, joka saisi kansallispuvun arvon. Sopivia tilkkuja eli dokumentteja löytyikin riittävästi: Terttu Härkönen löysi vanhaa hamekangasta, nappeja ja pirtanauhaa, Sirkka Lehtinen toi huivin ja esiliinan raitamallit, Lyyli Helin alushameen. Kudontamallit saatiin museoviraston asiantuntijoilta, jotka hyväksyivät naisten pukukokokonaisuuden aidoksi kansallispuvuksi. Valmis puku esiteltiin yleisölle pyhäinpäivänä 1987. Sen seuraksi valmisteltiin jo miehen pukua.
Suojeluhankkeet
70-luvun suuria hankkeita olivat myös Maaherransuon ja Hännättömänjokilaakson pelastaminen ojitukselta ja nimeäminen suojelukohteiksi. Alue otettiin mukaan myös Natura 2000 -projektiin. Soidensuojelun aloittaminen aikana, jolloin ojitusohjelma vasta levittäytyi Ähtärin yli, osoittaa ennakkoluulotonta kaukonäköisyyttä. Suojeluhankkeessa kunnostautuivat erityisesti Vilho Mäenpää ja Vilho E. Humalamäki.
Ympäristön- ja maisemansuojelutyö on jatkunut edelleen. Vuonna 1978 Ähtäri Seura aloitti tyhjäksi jääneen maatalouskiinteistön, Kellomäen, pelastamisen yhdessä museoviraston kanssa. Kiinteistö siirtyikin kaupungin omistukseen ja lahjoitettiin monien kunnostusten jälkeen paikkakunnan partiolippukunnalle, Ähtärin eräveikoille vuonna 1997. Muita suojeluhankkeita ovat olleet vuosisadan alun vallihautojen entistäminen ja Myllymäen yläkasarmin säilyttäminen.
Perinnepiirit
Uusi perinneaineiston kokoamisaalto alkoi perinneseurojen peustamisesta. Ensimmäisiä piirejä kirkonkylällä ja Myllymäellä veti Lauri Vesala. Eino Kivilahti kokosi monta mapillista tutkittua tietoa Myllymäen talojen ja henkilöiden historiasta. Tehtiin henkilöhaastateluja, ja kerättiin valokuvia. Perinnepiiri-innostus levisi koko pitäjään. Enimmillään piirejä oli seitsemällä kylällä (kirkonkylä, Myllymäki, Inha, Sipilä, Peränne, Niemisvesi ja Alastaipale), mutta ne keräsivät aineistoa laajemmaltakin alueelta. Myllymäen mallin mukaisesti valokuvanäyttelyjä tai kyläjuhlia järjestettiin Inhassa 1980, Niemisvedellä 1985 ja Alastaipaleella 1986.
Julkaisutoiminnan kasvu
Ympyriäinen-lehteä alettiin toimittaa vuonna 1984. Ensimmäiset numerot nojautuivat vahvasti vuoden 1976 kansanperinnekilpailun aineistoon, joka oli koottu yhdessä säästöpankin kanssa. Julkaisutoiminta on ollut monipuolista. Koottiin sananparsia. Työn pohjaksi saatiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen arkistoidut sananlaskut, joita Ähtäräristä oli kerätty jo 1800-luvulla. Rupeaman tuloksena ilmestyi upea, lähes 300 sivun kokoelma Kyllä verkot löytyy kun vesi selekiää. Sittemmin julkaisutoiminta on laajentunut mm dvd-tuotannoksi.
Nykyinen Ähtäri Seura
Nykyisessä Ähtäri-Seurassa on noin 400 jäsentä ja sen toiminta on monipuolista. Näkyvintä lienee kotiseutumuseon ylläpito. Se työllistää kesäaikaan kaksi nuorta ja kokoaa tiistai-iltaisin talkooporukan kunnostus- ja järjestelytöihin. Myös vuosittain ilmestyvä Ympyriäinen -lehti on kaikille ähtäriläisille tuttu. Aivan uudenlaista kotiseututyötä on Leader-rahoituksella toteutettavat projektit. Kaksivuotinen Asiapaperit talteen -hanke kerää vetäjänsä Heikki Hämäläisen johdolla talteen ja lajittelee vanhoja ähtäriläisiä dokumentteja. Aineistoa on koottu ja järjestetty kymmeniä hyllymetrejä.
Perinnelehti Ympyriäinen
Ähtäri Seura on kustantanut Ympyriäinen-perinnejulkaisua vuodesta 1984. Lehteä voi ostaa mm Honkaniemen kirjakaupasta ja kirjastosta. Ympyriäinen ilmestyy vuosittain syksyllä; se sopii mainiosti joululahjaksi.
VUODEN 2016 YMPYRIÄINEN ON JUHLANUMERO! Hinta 10 euroa, myynnissä mm Honkaniemen
kirjakaupassa.
Ympyriäisissä käsitellään paikallishistoriaa, perinteitä, ruoka- ja tapakulttuuria, nimistöä, murretta, mutta myös Ähtärin nykypäivää.
Osa kirjoituksista on puolitieteellisiä pienoistutkimuksia, osa on muistelmia, osa arkistojen kätköistä esiin kaivettuja löytöjä. Jokaisessa Ympyriäisessä kuuluu Ähtärin oma ääni. Kirjoittajina on kaikenikäisiä paikallisia asukkaita ja myös niitä, jotka ovat sittemmin muuttaneet pois.
HUOM!
Vanhoja Ympyriäisen numeroita ei kannata hävittää. Vuosien varrella niistä koostuu kattava ja arvokas pitäjäaineisto, jossa riittää ihmettelemistä tulevillekin polville. Ympyriäisistä löytää helposti tietoa hakemastaan aiheesta.
SUOMENSELÄN TARINOITA I on ilmestynyt. 1500-1700 lukujen alueellista historiatietoa, jota on ennen hyvin vähän tutkittu. Heikki Hämäläinen on paneutunut laajasti vanhoihin teksteihin, karttoihin ja muihin asiakirjoihin ja kirjoittanut niistä mielenkiintoisen ja ainutlaatuisen teoksen, josta löytyy tietoa myös Ähtäriä laajemmalta alueelta.
Kirjaa ostettavissa alueen kirjakaupoista (Ähtäri, Alavus, Alajärvi, Virrat ja Soini).
Muita kirjoja ja julkaisuja
Pitopöytä-, kansallispuku- ja museoaiheisia kortteja.
Videonauhat ja DVD -tallenteet
Puheenjohtaja ja jäsen Ulla Akonniemi
puh 040 128 0099, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Varapuheenjohtaja ja jäsen Rauno Halla-aho
puh 040 548 3951
Sihteeri ja jäsen Leena Mursu
puh 0400 706 211
Muut jäsenet
Marjatta Hattara
Risto Mikkola
Sinikka Jalkanen
Leena Mäenpää
Irma Kuoppala
Timo Lehtonen
Oiva Järvinen
Pekka Poukka
Väinö Collin
Ähtäri Seura on vuonna 1947 perustettu pitäjäseura, ähtäriläisten ja Ähtärin ystävien perinneyhdistys. Sen toimintaa johtavat vuosittain valittavat puheenjohtaja ja johtokunta. Yhdistys toimii aktiivisesti perinnetyössä. Kiinnostuksen kohteita ovat Ähtärin historia, paikallinen kansatiede ja kielitiede sekä erilaiset Ähtäriin ja ähtäriläisyyteen liittyvät asiat ja ilmiöt. Perinnetyön lisäksi seura kehittää pyrkii yhteistyössä kaupungin, seurakunnan, paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa kehittämään Ähtäriä viihtyisänä asuinympäristönä ja matkailukaupunkina.
.
>> Lue lisää Ähtäri-seuran kotisivuilta
Ähtäriläinen harrastajateatteritoiminta on ammattitaitoista ja innostunutta. Paikkakunnalla on noin 150 aktiivista harrastajanäyttelijää.
Ähtärin musiikkiteatterin toimintaan osallistuvat myös Lakeudenportin kansalaisopisto sekä musiikkiopisto.
Tuottajana toimii Ähtärin kulttuuritoimi.
Peränteen harrastajanäyttelijät ovat toteuttaneet useita teatteresityksiä, mm. neljä Mooses Viinanen -näytelmää kesäteatteriesityksinä.
Viimeisimpiä protuktioita:
Ähtäriläisen laulajalegenda Topi Sorsakosken muistomerkki ja muistovitriini sijaitsevat matkailualueella Ähtäri-hallin yhteydessä. Pekka Tammilehto alias Topi Sorsakoski (27.10.1952–13.8.2011) tunnetaan yhtyeistään Kalle Kiwes Blues Band ja The Boys, mutta ennen kaikkea menestyksekkäästä urastaan Agentsin solistina ja soolourastaan Kulkukoirat-yhtyeen kanssa.
Mustaan graniitista valmistettuun muistomerkkiin on ikuistettu hattupäinen Topi kääntyneenä Ähtärin Välivedellä sijaitsevaa kotiaan kohti, toisella puolelle on kuvattuna hänen viimeiseksi jäänyt Tummansininen sävel -albuminsa vinyylilevyn muodossa.
Topi Sorsakosken muistomerkki
Kuva Timo Ahopelto
Osoite: Karhunkierros 150
Opastetulla kiretoajelulla tutustustaan edesmenneen ähtäriläisen laulajalgendan lapsuus- ja nuoruusmaisemiin
(oheisessa kuvassa näkymää kirkonraitista) sekä moniin muihin Pekalle tärkeisiin paikkoihin.
Lähtö- ja paluupaikka on Ähtäri-halli matkailualueella.
Ähtäri-hallissa on vitriini, jossa esillä Topin soittimia, asusteita ym esineitä.
Ähtäri-hallin piha-alueella on Topi Sorsakoski patsas.
Puolentoista tunnin opastuksen hinta on 75 euroa ryhmän koosta riippumatta.
Eli lähteä voi pienellä tai isolla porukalla opastukselle.
Hinta ei sisällä kuljetuskustannuksia.
Lisätiedot ja varaukset
www.visitahtari.fi
Puh. 040 500 3933
YLEISOPASTUS TAI TEEMAOPASTUS ÄHTÄRISSÄ
Varaa opas Ähtäri-retkelle kokonaiselle ryhmälle tai vaikkapa yksittäiselle perheelle. Opas voi hypätä matkaan bussiin tai henkilöautoon!
Opastus voi olla kiertoajelu, jossa kerrotaan Ähtäristä, sen historiasta ja nykyhetkestä merkkihenkilöineen. Opastuksen voi varata myös Pirkanpohjan taidekeskukseen kesänäyttelyyn.
Kesto: 1–3 h (vähintään 1 h)
Hinta: Ensimmäinen opastustunti 50 e/ opas, seuraavat alkavat tunnit 25 e/ h/ opas.
Huom! Hinta ei sisällä bussi- tai polttoainekuluja.
Muokattavuus: Opastukseen voidaan liittää lisämaksusta kohdekäyntejä tai kahvit/ ruokailu valitussa paikassa.
Saatavuus: Ympäri vuoden ja milloin vaan, varaathan oppaan kuitenkin hyvissä ajoin ja huomioithan mahdollisten vierailukohteiden aukioloajat.
Kieli: Suomi, englanti, ruotsi
Muuta: Ryhmäkoolla ei ole alarajaa. 
ÄHTÄRIN OPPAAT RY
Siukkalantie 1, 63700 Ähtäri
Harri Aho, p. 040 572 6496, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Opetuskielet/languages: suomi, english
Erityisalat: Ähtärin paikallisopas. Teemaopastukset: Ähtärin keskustan kulttuurireitti.
Muuta: Mahdollisuus opastaa iltaisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden.
Liisa Ahokas, puh. 040 521 3394, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Opastuskielt: suomi
Erityisalat: Ähtärin paikallisopas. Teemaopastukset: Peränne
Muuta: Opastusmahdollisuus pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin sopimuksen mukaan. Erikseen sovittaessa myös päiväsaikaan.
Marjatta Jousmäki, p. 045 891 4747, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Opastuskielet: suomi
Erityisalat: Ähtärin paikallisopas. Teemaopastukset: Ähtärin Ostolantie kävleykierros, Ostolantie-siltojen reitti, kirkolliset ympäristöt.
Muuta: Mahdollisuus opastaa arkisin ja viikonloppuisin ympärivuotisesti.
Leena Mursu, puh. 0400 706 211, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Opetuskielet/languages/språk: suomi, english, svenska
Erityisalat: Ähtärin paikallisopas. Teemaopastukset: kulttuuripitoiset kohdeopastukset (esimerkiksi Pirkanpohjan taidekeskus)
Muuta: Opastusmahdollisuus iltaisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden.
Altti Syrjänen, puh. 050 566 6843, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Opetuskielet/languages: suomi, english
Erityisalat: Ähtärin paikallisopas
Muuta: Opastusmahdollisuus arkisin ja viikonloppuisin ympärivuotisesti (ei heinäkuussa).
Liisa Tallbacka, puh. 044 054 0584, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Opastuskielet: suomi
Erityisalat: Ähtärin paikallisopas. Teemaopastukset: Ähtärin historia, kirkko, hautausmaa, museot.
Muuta: Mahdollisuus opastaa iltaisin ja viikonloppuisin ympärivuotisesti.
Marika Puntala, p. 045 677 4998, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Opetuskielet/languages: suomi, english
Erityisalat: Ähtärin paikallisopas. Teemaopastukset: Ähtärin kotiseutumuseo, Ähtarin keskusta-alueen kulttuurireitti.
Muuta: Mahdollisuus opastaa arkisin ja viikonloppuisin ympärivuotisest.
Osoite: Tialankuja 12 63700 Ähtäri (Tuomarniemi)
Tuomarniemen metsäoppilaitoksen alueella on kansakoulumuseo ja metsäkoulumuseo. Museoiden esineistöllä, julisteilla ja kuvilla kerrotaan menneen ajan koulumaailmasta.
Museot ovat avoinna tilauksesta.
Vapaaehtoinen pääsymaksu. Opastus ryhmille 30 €/tunti.
Osoite: Hankolantie 28, 63700 Ähtäri
Avoinna:
Kesä-elokuussa. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Pääsymaksut:
Vapaaehtoinen pääsymaksu. Opastus ryhmille 30 €/tunti.
Varaukset:
p 040 548 3951/Rauno, p 040 128 0099/Ulla
Ähtärin kotiseutumuseo sijaitsee Hankaveden kylässä Hankolan päätalosta vuonna 1802 erotetulla talonosuudella. Paikalla oli 1770-luvulla kappalaisen pappila. Nykyisen päärakennuksen on todennäköisesti rakentanut pitäjän seppä, talollinen Heikki Heikinpoika Hankola, joka oli isäntänä 1772-1790. Rakennus on toiminut muun muassa puhelunkeskuksena vuosina 1933-1952. Talo siirtyi Ähtäri-Seuralle vuonna 1959. Museo aloitti toimintansa 1960. Pihapiirin kauniita rakennuksia on tuotu eri puolilta Ähtäriä
Päärakennuksessa on eri aikakauden esineitä. Tupa on 1700-1800-luvulta, sali 1930-luvulta, isännän kamari 1900-luvun taitteesta ja nuoren tytön kamari 1950-luvulta. Näyttelyssä esitelläään myös sota-aikaa, suutarin ammattia ja miesten puhdetöitä.
Tuulimylly on niin kutsuttu harakkamylly. Se on rakennettu vuonna 1875 ja siirretty Tuhkion kylästä museon alueelle 1960-luvulla. Mylly entisöitiin 1990-luvun alussa ja on täysin käyttökunnossa
Lutti on peräisin 1800-luvulta ja siirretty Vääräkoskelta museolle. Lutissa on esillä ruokatalouteen sekä pellavan ja villan valmistamiseen tarvittavia esineitä, kuten riipimisrauta eli rahko, loukku ja lihta.Luttiin on myös kerätty sahdin eli oluen valmistukseen tarvittavia esineitä, esimerkiksi sahtikuurna.
Ruotusotamiehen aitta on 1800-luvulta. Aitassa on esillä erätalouden, kalastuksen ja tervanpolton esineistöä. Sieltä löytyy myös tukinuitossa tarvittavia työkaluja kuten keksejä. Ruotusotamiehen aitta näkyy lutin ja tallirakennuksen välissä.
Tallirakennus on 1770-luvulta. Tallirakennuksessa on ajovälineitä ja maataloustyökaluja. Tallin arvokkaimpiin esineisiin kuuluu Tukholmasta peräisin oleva reki 1700-luvulta. Lisäksi tallin arvoesineisiin kuuluvat vanhat kiesit, jotka ovat vuokrattavissa erilaisiin tilaisuuksiin. Kiesejä on vuokrattu esimerkiksi häihin.
Ähtärin kotiseutumuseon vanhimpia rakennuksia on Posti-Julian aitta vuodelta 1789. Aitan viimeinen omistaja Karolina Julia Ahlberg (1857-1938), kuljetti postia kävellen Ähtärin ja Alavuden välillä. Kerrotaan, että Posti-Julia käveli vuosien kuluessa kaksi kertaa maapallon ympäri eli noin 80 000 kilometriä.
Museoalueen uusimpiin rakennuksiin kuuluu savusauna 1940-luvulta. Se on tuotu Pihlajavedeltä, Ähtärin naapuripitäjästä. Savusaunan nokiset hirret ja haju sekä museoalueen pihalla törröttävine heinäseipäineen edustavat entisajan maaseutuidylliä.
Töyrän aitta (Kantoniemen mäkitupa) on 1800-luvulta. Se on siirretty Peränteeltä.
Puutavaran hakkuu ja uitto ovat olleet merkittäviä leivän antajia ähtäriläisille 1920-1930 -luvuilla. Katoksessa on kelupaatti, jonka avulla tukkilauttaa on vedetty rantaan. Venekatos on rakennettu alueelle 1960-luvulla.
Vääräkosken kartonkitehtaan perustaja, sahanomistaja G. A Lönnqvist (1857-1922) rakennutti Vääräkosken kupeeseen puuhiomon ja kartonkitehtaan vuosina 1899-1901. Päätös kartonkitehtaan paikasta syntyi rahan niukkuuden sanelemana, sillä Lönnqvist oli menettänyt melkoisen omaisuuden Tampereella tapahtuneessa Idmanin pankkikriisissä. Voimansa tunnossa oleva kolmekymppinen tehtailija osasi katsoa eteenpäin ja visioi kannattavasta puunjalostusteollisuudesta.
Tampereella vaikuttaneen Lönnqvistin oikeana kätenä kauppakirja-asioissa toimi Ivar Yltiö. Hän hankki maita sekä koskiosuuksia Vääräkosken kartonkitehtaan haltuun muun muassa tilanomistaja Christian Gaddilta. Lönnqvistin aikakausi tehtaan omistajina päättyi 1978. Kartonkitehtaan toiminta päättyi konkurssiin vuonna 1998.
Tehdasalue ei ole kokonaan hiljentynyt. Tehdasmuseo ottaa vieraita omatoimiselle kierrokselle Kesäkahvila Konttuurin aukioloaikoina ja sopimuksen mukaan ryhmille kesäkuusta lähtien.
Museon kotisivut www.vaarakoski.fi
Ähtärissä sijaitsevat muistomerkit
Hugo Simbergin kuolinpaikan muistomerkki
Hugo Simbergin kuolemasta tuli 11.7.2017 kuluneeksi 100 vuotta. Hän menehtyi Peränteellä, jossa oli viettämässä kesää vaimonsa Annin ja lastensa Tomin ja Uhra-Beatan kanssa. Maalattuaan pitkän päivän, hän oli saanut illan suussa sairaskohtauksen. Noudetusta avusta huolimatta hän menehtyi Sarkolassa. Hänen viimeinen teoksinsa "Kaskisavua" on maalattu Ähtärissä. Sen maisemakohde on todennäköisesti kesäpaikan liepeiltä. Paikalla paljastettiin 11.6.2017 kuolinpaikan muistomerkki, jonka on suunnitellut hänen pojanpoikansa Jan Simberg. Talosta, jossa hän kesäänsä vietti, on jäljellä vielä portaat. Muistomerkin lisäksi paikalla on opastaulu. Muistomerkki on Ähtäri-Virrat kantatie 67 varrella, noin 10 km keskustasta.
Vapaussodan muistomerkki
Vuoden 1918 vapaussodan muistomerkki on pystytetty 33 vapaussodassa menehtyneen ähtäriläisen muistoksi. Se sijaitsee Ähtärin seurakunnan vanhimmalla hautausmaalla vastapäätä nykyistä hautausmaa-aluetta. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Viktor Jansson ja sen on paikanpäällä veistänyt W.Sailon hautakiviveistämö Jyväskylästä. Suuressa kivipaadessa on neljän suojeluskuntalaisen pääreliefin alla teksti: ”Kaatuivat oikeuden, isänmaan ja kodin puolesta v. 1918.” Sivustoilla on 33 nimeä syntymävuosineen. Muistomerkki paljastettiin 26.9.1920.
Sarkofagia muistuttava muistomerkki on koottu graniitista hakatuista kivipaaseista. Sen pinta on osin hiottua osin hiomatonta kiveä, joka on louhittu Majaniemen kalliosta, Ähtäristä.
Vakaumuksensa puolesta 1918 henkensä uhranneiden muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee seurakunnan hautausmaalla, ja sen vihki piispa Eero Lehtinen vuonna 1963. Muistomerkin on suunnitellut Ilmari Heinonen. Pystyttäjinä olivat paikalliset työväenyhdistykset. Paikallisia uhreja oli kaikkiaan 34.
Vuoden 1918 tapahtumien muistokivi
Muistokivi sijaitsee Juurikkakankaalla valtatie 18 varressa Ähtärin ja Inhan välillä. Merkille on viitoitus valtatieltä. Luonnonkivistä kootun muistomerkin pystytti Ähtärin sosialidemokraattien paikallisjärjestö
ja se paljastettiin 10.10.1993. Patsaan ympäristöineen kunnosti Åke Hietakangas, ristin on valmistanut Aimo Roini. Pronssilaatta on Veikko Sipilän valama. Suurimmassa kivilohkareen laatassa on teksti: "Toverit, tähän päättyi matkamme v. 1918." Juurikkakorven muistomerkki on kunnianosoitus vuonna 1918 Tuomarniemellä vankeina pidetyille miehille, joista 12 teloitettiin muistokiven kohdalla. Tietojen mukaan vainajat on myöhemmin siirretty Ähtärin hautausmaalle, jossa paljastettiin vuonna 1963 muistomerkki.
Vuosien 1939-1944 sankarimuistomerkki
Ähtärin seurakunnan uudemman hautausmaan puolelle pystytetty Ähtäri-Seuran asettaman sankarihautamuistomerkki -toimikunnan toimesta 24.8.1952 pystytetty muistomerkkin. Ähtäri-Seuran sankarihautamuistomerkki -toimikunta pystytti 24.8.1952 sankarimuistomerkin Ähtärin seurakunnan uudelle hautausmaalle. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala. Muistomerkki on veistetty harmaasta graniitista, jonka pinta on hiottu himmeäksi.
Muistomerkin perusosa on ristin muotoinen. Yläosassa oleva risti on muotoiltu siten, että sen reunaosat kohoavat hiukan taustasta. Ristin keskelle Wirkkala on kuvannut siunaavan enkelin reliefinä. Enkelin suojaavan siiven ja siunaavien käsien alla on kaksi ristiä, joiden juurella on kukkia. Ristit kuvaavat sotilaiden hautoja. Ristin alaosa muodostuu kivipaadesta, johon on mustin kohokirjaimin kirjoitettu teksti ”Taivas, varjele tää maa, sitä ettei viha lyö. Estä yhä sorron yö!” Muistomerkin jalustassa on kohokirjaimin vuosiluvut 1939-1944. Patsaan edusta on laatoitettu harmain graniittilaatoin. Sankarihautaan siunattuja on 260.
Talvisotaan lähdön muistomerkki
Ähtäriläisten talvisotaan lähdön 10.10.1939 muistomerkki sijaitsee valtatien 18 ja Itä-Ähtärin tien ristetyksen läheisyydessä entisen suojeluskuntatalon Suojan paikalla. Muistokiven pystyttivät Ähtärin Sotavetetaanit ry ja se paljastettiin 6.12.1991.
Kotirintamamuistomerkki 
Ähtärin keskustassa lähellä rautatieasemaa sijaitseva kotirintamamuistomerkki kunnioittaa kotirintaman työtä. Muistomerkki vihittiin itsenäisyyspäivänä 2004. Toteutuksesta vastasi toimikunta, jossa olivat edustettuina sotaveteraanien, - invalidien, kotirintamanaisten ja kaatuneitten omaisten paikallisosastot. Se on ähtäriläisen Tankki Oy:n tuotantoa. Suunnittelijoina olivat Heikki Savola, Erkki ja Hannu Rantala.
.
Suomen sodan 1808 opastaulut
Suomen sodan vaiheista Ähtärissä on esillä kaksi opastaulua. Toinen sijaitsee Nääsinsillan läheisyydessä valtatie 18 varrella Inhan asemalta noin 1 km Myllymäen suuntaan vasemmalla ja toinen valtatie 18 varrella levähdyspaikalla, joka Eläinpuiston ja Myllymäen välillä. Opastauluissa kerrotaan Suomen sodan vaiheista Ähtärissä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Kirkkoveneonnettomuuden muistomerkki
Vuonna 1770 tapahtuneesta kirkkoveneonnettomuudesta kertoo erikoisen elinvoimainen perimätieto, jota kirkonkirjojen kuolinmerkinnät vahvistavat. Jussilaisten kirkkovene oli ollut lokakuun 14. päivänä paluumatkalla kirkosta. Perännejärvellä Selkäsaaren luona oli veneeseen iskenyt salama ja katkaissut sen kahtia. Toinen tieto puolestaan kertoo, että voimakas etelätuuli oli puhaltanut liikalastissa olevan veneen kumoon.
Onnettomuudesta on liikkeellä perimätietojen mukaan paljon osittain ristiriitaisiakin yksityiskohtia. Esimerkiksi perämiehenä kerrotaan olleen Hurja-Jussilainen, joka ei ollut laskenut maihin toisten pyynnöstä huolimatta ja oli siten osaltaan ollut aiheuttamassa onnettomuutta. On myös kerrottu, että 7-9 ihmistä hukkui ja pelastuneita oli vain pariskunta, jonka mies toi uiden vaimonsa selässään rantaan. Kirkonkirjat kuitenkin kertovat kuudesta hukkuneesta. Tapahtunut oli ollut raskas yhtä Jussilan perhettä kohdannut onnettomuus, jonka on täytynut olla järkytys ympäristölle. Siitä kertoo muiston elävä säilyminen kansan mielessä. Muistomerkki sijaitsee Peränteen Halkoniemessä.
Kuvataide on ollut osa ähtäriläistä kulttuuria 1800-luvulta lähtien. Kultakauden kuvataiteilijoista Eero Järnefelt, Hugo Simberg, Eemu Myntti, Vilho Sjöström ja Lauri Leppänen ovat viettäneet aikaansa ja tehden taidetta Ähtärin maisemissa.
Hugo Simbergin elämä päättyi Peränteen Sarkolassa kesäkuussa 1917. Hänen lankonsa Eemu Myntti teki taidetta kesäisin Liesjärven rannalla. Vuonna 2017, kun Hugo Simbergin kuolemasta tuli kuluneeksi sata vuotta, Peränteelle pystytettiin muistomerkki sekä opastustaulu.
Veistoksistaan tunnetuin on ähtäriläinen taiteilija-professori Eero Hiironen. Hänen julkisia teoksiaan on Ähtärin keskustan lisäksi eri puolilla Suomea sekä maailmalla. Eero Hiirosen perustamassa Pirkanpohjan Taidekeskuksessa on mittava kokoelma taiteilijan teoksia. Taidekeskukseen tuotetaan vuosittain kesällä vaihtuva näyttely.
Ähtäriläinen kuvataiteilija Harri Kumpulainen maalasi ähtäriläisiä rakennuksia sekä maisemia.
Alueella yli viisikymmentä vuotta toiminut Suomenselän Taiteilijaseura järjestää taidetoimintaa ja tuottaa näyttelyitä.
Kuva: Yksi taitelija, professori Eero Hiirosen vaikuttavimmista teoksista on noin 7 metriä korkea Ylävedet-veistos, joka siirrettiin keväällä 2018 Ähtärin matkailualueelta keskustaan Ouluveden rannalle.
Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma 2009 - alkuosa
Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma 2009 - loppuosa
Ähtärin kulttuuriympäristöohjelman päivitys 2015
Kulttuuriympäristöohjelman sekä siihen tehdyn päivitysversion on tehnyt maisemasuunnittelija Riitta Jaakkola. Mukana on ollut työryhmä, jossa edustettuina ovat olleet kaupungin, seurakunnan, kylien, yritysten sekä yhdistysten edustajia.
Julkaisuja on ostettavissa Honkaniemen kirjakaupasta (Ostolantie 13).
Ähtäri-Seura ry:n ja Ähtärin kaupungin yhteistyönä on kotiseutuarkistolle hankittu omat asianmukaiset säilytystilat. Tila sijaitsee osoitteessa, Ostolantie 11, rakennuksen siipiosassa, sisäänkäynti takapihan puolelta.
Arkistomateriaalia voivat hyödyntää kuntalaiset, opiskelijat, tutkijat jne, aika on sovittava etukäteen arkistonhoitaja Helena Salokankaan kanssa. Arkistoon otetaan edelleen säilytettävää kotiseutuarkistomateriaalia.
Lisätietoja: Helena Salokangas, puh 040 564 1034, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kotiseutuarkistossa järjestetään silloin tällöin avoimien ovien päiviä. Arkistosta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan arkistokokoelmiin, valokuviin, karttoihin ym paikkakunnan historiaan liittyvään arvokkaaseen aineistoon.
Seuraa ilmoittelua Ähtärinjärven Uutisnuotasta tai Facebook-sivuiltamme
Ähtärin keskustan opastustauluin varustettu kulttuurireitti
Reitti on noin 5 kilometrin pituinen, Sen lähtö- ja paluupaikka on Pirkanlinnan kulttuurikeskus (Lukiotie 3). Pirkanlinnan ulkopuolella pääoven vieressä on kartta, jossa koko reitti on näkyvissä. Reitin voi kävellä tai pyöräillä.
Nähtävillä on paikallisia kulttuurihistoriallisesti arvokaita alueita, rakennuksia ja muistomerkkejä.
TERVETULOA AIKAMATKALLE ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN!
Lataa reittikohteet tästä
Download trail attractions here
Vuokrattavissa seuraavat kaupungin esitys- ja harjoitustilat:
Ähtärissä tapahtuu. Täällä on mahdollisuus tutustua taiteeseen tai paikallishistoriaan, osallistua tapahtumien ideoimiseen ja luomiseen tai nauttia yleisönä Kultaisen korin konsertissa. Kaupungin eri kohteissa järjestetään sekä virkistäviä tempauksia että toimitaan suunnitelmallisesti laajemmissa tuotannoissa. Matalan kynnyksen verkkotapahtumiin pääsee osallistumaan pääsee myös kotoa käsin. Ähtärin kaupunki toimii keskeisenä koordinaattorina, luo puitteita ja on mukana kulttuurihankkeissa.
Ähtärissä kiinnostavia vierailukohteita ovat Pirkanpohjan taidekeskus, Suomen pienin näyttelytila: Tuulikaappigalleria, Ähtärin kotiseutumuseo sekä Kansakoulu- ja metsäkoulumuseo sekä Pirkanlinna, jossa on Ähtärin kaupungin kirjasto. Kaupugin kulttuuripalvelut tekevät yhteistyötä Ähtärin seurakunnan, Merikanto-opiston ja Lakeudenportin kansalaisopiston kanssa järjestämällä tapahtumia, toimintaa ja osallistumisen mahdollisuuksia.
Ähtärin kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma KULTTUURIPOLKU (pdf)
Kuvat: Timo Ahopelto, kuvat 1,3, 6,7 ja Ähtärin kaupunki
Jos et pääse kirjastoon, voit ottaa meihin yhteyttä myös soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Asioidessasi puhelimitse tai sähköpostitse tarvitset kirjastokorttisi numeron. Eepos-verkkokirjastossa voit chatin kautta ottaa yhteyttä kirjastoalan ammattilaiseen, ja kysyä neuvoa verkkokirjaston käyttöön tai tiedonhakuun.
Omatoimikirjaston käyttäjäksi voi rekisteröityä kirjastossa henkilökunnan paikalla ollessa. Omatoimiajalla kirjastoon pääsee sisään kirjastokortilla ja nelinumeroisella PIN-koodilla. Omatoimikirjaston asiakkaat voivat asioida kirjastossa palveluajan jälkeen käyttämällä palautus- ja lainausautomaattia. Kirjaston lehtilukusali sekä asiakaskoneet ja tulostin ovat omatoimiaikana asiakkaiden käytettävissä.
Verkkokirjasto Eepos-Finnaan kirjautumista varten tarvitset kirjastokorttisi numeron sekä nelinumeroisen PIN-koodin. Verkkokirjastossa voit kirjaston aineistojen selaamisen lisäksi uusia lainasi, tehdä varauksia, päivittää tietojasi sekä maksaa maksut verkkopankin kautta, jos olet antanut sähköpostiosoitteesi kirjastolle. Kadonneiden tai vahingoittuneiden aineistojen korvauksia sekä arvonlisäveroa sisältäviä maksuja (esim. kopiot) ei teknisistä syistä voi maksaa verkkokirjastossa. Verkkokirjastossa maksettavien maksujen alaraja on 0,60 €, mutta ylärajaa ei ole.
Eepos-Finnassa voit myös koota omia virtuaalisia kirjahyllyjä sekä kirjoittaa arvosteluja lukemistasi kirjoista. Verkkokirjaston kautta löydät myös e-aineistomme sekä erilaisia lukuhaasteita ja kirjalistoja.
E-kirjasto on kuntien yhteinen palvelu, jonka tuottaa Kansalliskirjasto yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Saat E-kirjaston käyttöösi lataamalla maksuttoman sovelluksen sovelluskaupasta älylaitteellesi ja kirjautumalla sisään vahvalla tunnistautumisella. Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta tunnistautumista varten, voit rekisteröityä E-kirjaston asiakkaaksi yleisissä kirjastoissa, jotka ovat mukana E-kirjasto -palvelussa. E-kirjastosta on lainattavissa e-kirjoja, e-äänikirjoja sekä lehtiä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi sekä muutamalla muullakin kielellä.
Naxos Spoken Word Library -palvelussa on yli 6 000 äänikirjaa eri aiheista neljällä kielellä (englanti, saksa, ranska, portugali). Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja siellä voi olla yhtä aikaa kirjautuneena kaksi käyttäjää.
Cineast-suoratoistopalvelun sisältöjä pääset katsomaan valitsemalla ensin haluamasi elokuvan, jonka jälkeen palvelu kysyy kirjastokortin numeron sekä tunnusluvun. Voit myös luoda palveluun omat tunnukset, mutta se ei ole pakollista.
E-lehtipalvelu ePress tarjoaa sanomalehtiä luettavaksi Ähtärin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla sekä langattomassa verkossa ilman sisäänkirjautumista. Palvelussa voit uusien sanomalehtien lisäksi lukea myös vanhempia numeroita.
Naxos Music Library ja Music Library Jazz toimivat Eepos-kirjastojen asiakkaille omalla kirjastokortin numerolla. Musiikin Naxos-palveluissa saa soimaan valitsemalla ensin mitä kappaleita haluaa omalle soittolistalle ja sen jälkeen painamalla vasemman laidan valikosta 'play selections'. Lisenssejä on rajallinen määrä, joten muistathan kirjautua palvelusta ulos käytön jälkeen! Lisätietoa Naxoksesta
Rockway- palvelusta voit lainata kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla musiikin verkkokursseja. Käyttöön tarvitaan tietokone/tabletti, verkkoyhteys ja sähköpostiosoite. Kurssien laina-aika on kaksi viikkoa ja niitä voi myös varata. Kurssiaineistoon kuuluu videoita, tulostettavaa oheismateriaalia ja mahdollisuus nauhoittaa omaa soittoa ja verrata sitä opettajan soittoon. Lainattavissa on mm. laulu-, piano-, rumpu- ja kitarakursseja. Rockway on käytössä kaikissa Eepos-kirjastoissa.
Lukuhaasteemme haastaa aikuiset lukemaan tai kuuntelemaan 12 kirjaa, niin romaaneja, tietokirjoja, sarjakuvia kuin novelleja tai runojakin. Haasteen voi suorittaa omaksi iloksi tai osallistua samalla arvontaan.
Haastevihkoja löytyy kirjastosta. Lisäksi sen voi ladata ja itse tulostaa tämän linkin kautta. Haastevihossa on kaksitoista kohtaa, joihin jokaiseen luetaan tai kuunnellaan sopiva kirja. Haastekohdat merkitään rastilla tehdyiksi ja viivalle kirjoitetaan luetun tai kuunnellun kirjan tekijä ja nimi. Jos haluaa osallistua arvontaan, tulee haastevihko yhteystietojen kera palauttaa kirjaston henkilökunnalle tai palautusluukkuun vuoden 2025 loppuun mennessä.
Poikkeus lukuhaasteen sääntöihin: jos suorittaa haasteen kuuntelemalla vain äänikirjoja eikä pysty lukemaan tavallista kirjaa, voi Ruudullista-haastekohdan hypätä yli ja kuunnella toiseen haastekohtaan kaksi sopivaa äänikirjaa.
Kirjaston henkilökunta kerää vuoden mittaan esille kirjastoon eri haastekohtiin sopivia kirjoja ja tietysti myös auttaa tarvittaessa haasteen suorittajia löytämään haasteeseen sopivaa luettavaa.
Hymis - hyvän mielen seura ry
pj. Arja Ollikainen
puh 050 364 0576
varapj Marita Uura
- tiedot päivitetty maaliskuu 2025
- tiedot päivitetty 14.4.2022
- tiedot päivitetty 14.3.2018