Crowdsorsan vieraslajipeli palaa taas Ähtäriin

Ähtärissä voi tulevana kesänä jälleen ansaita palkkioita hävittämällä haitallista jättipalsamia, kurtturuusua ja lupiinia Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Jokainen voi osallistua torjuntatyöhön lataamalla sovelluksen omaan älypuhelimeen ja lähtemällä luontoon. Peliin osallistuville on jaossa 1560 euroa palkkioina.

Ähtärin joukkoistettu vieraslajitorjunta käynnistyy kesäkuussa. Vieraslajit ovat kasveja ja eläimiä, jotka leviävät uusille alueille ihmisen myötävaikutuksella ja syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa. Haitalliset vieraslajit heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ympäristönhoidossa.

Crowdsorsan vieraslajipeli tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua konkreettisiin talkoisiin lähiluonnon hyväksi ja saada palkkioita tehdystä työstä. Kaupunki on mukana vieraslajitalkoissa nyt toista kertaa.

 Tällä kasvukaudella torjuttavina lajeina Ähtärissä ovat jättipalsami, kurtturuusu ja lupiini. Erityisesti jättipalsamin kitkentään kannustetaan tänä vuonna tavallista suuremmilla palkkioilla. Tehtävä aloitetaan hyvissä ajoin ennen kasvien siemennysvaihetta, jotta torjunta olisi mahdollisimman tehokasta.

– Valitettavasti myös Ähtärin kaupungin omistamilta maa-alueilta löytyy paljon vieraslaji esiintymiä. Kurtturuusu on pääosin saatu poistettua, mutta komealupiinia ja jättipalsamia esiintymiä on runsaammin ja hyvinkin näkyvillä paikoilla. Etenkin tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa kuntalaisten osallistaminen vieraslajien torjuntaan on hyvinkin merkityksellistä. Edellinen mobiilipeli vieraslajien osalta järjestettiin vuonna 2024 ja sen kokemukset olivat positiiviset niin kuntalaisten kuin kaupungin osalta, toteaa yhdyskuntatekniikan insinööri Marjo Mäkipelto, Ähtarin kaupunki.

Näin torjunta toimii

Pelaaja etsii vieraslajikasveja sovelluksen kartan pelialueelta. Etenkin alkukesästä, kasvukauden alkaessa kasvien lehtien tunnistaminen on tärkeää, koska värikkäät kukat ilmestyvät vasta myöhemmin kesällä.

Löytäessään sopivan esiintymän pelaaja videoi alueen kävelemällä sen ympäri. Torjuttuaan kaikki esiintymän vieraslajikasvit hän kiertää saman alueen uudelleen ja videoi työnsä jäljen. Kartalle ilmestyy punainen kasvi-ikoni merkitsemään juuri raivattua aluetta.

Jo kertaalleen kitketyn kohteen voi uudelleentorjua heti, kun pelikartalla esiintymää markkeeraava kasvi-ikoni on muuttunut punaisesta vihreäksi. Tämä tapahtuu noin kahden viikon kuluttua ensimmäisestä torjunnasta.

Videot tulee ladata Crowdsorsan laadunhallinnan tarkastettavaksi kolmen päivän (72h) kuluessa. Tämän jälkeen lataamattomat videot automaattisesti hylätään. Hyväksytyistä suorituksista maksetaan palkkio, jonka voi pyytää sovelluksesta omalle pankkitilille.

– Viime vuonna vieraslajitehtäviin osallistujat, joista noin kolmannes oli nuoria, saivat Suomessa raivattua yli 2,8 miljoonan neliömetrin alueelta vieraslajeja. Se on huikea saavutus. Uskon, että tänä kesänä voimme yltää taas uuteen ennätykseen, sanoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.

Päivitetty sovellus tekee torjunnasta entistä tehokkaampaa

Crowdsorsa-mobiilipeliä on kehitetty entistä käyttäjäystävällisemmäksi pelaajien sekä kuntien ja kaupunkien palautteen pohjalta.

Esimerkiksi kasvien uudelleentorjunnan tekemistä on yksinkertaistettu: Kun 50 prosenttia palkkiobudjetista on käytetty, pelialue rajautuu kattamaan vain jo kertaalleen torjutut kohteet. Tässä vaiheessa uusia kohteita ei voi enää merkitä kartalle. Uudelleentorjunnalla varmistetaan se, että vieraslajit saadaan alueilta mahdollisimman tarkasti hävitettyä.

Ohjeistuksia on parannettu visuaalisuuden avulla, ja käyttöön tulevat muun muassa selkeät kuvakortit. Lisäksi jokaiseen tehtävään sisältyy lyhyt testikysely, jonka avulla varmistetaan, että lajintunnistus ja torjunnan perusperiaatteet ovat käyttäjälle selvät. Testikyselyn voi suorittaa heti, kun paikallinen tehtävä on julkaistu sovelluksessa.

Palkkioita jaossa yhteensä 1560 euroa

Tänä kesänä Ähtärin peliin osallistuville on jaossa 1560 euroa palkkioina. Pelaajat voivat ansaita jopa 20 euroa tunnissa. Palkkion suuruus määräytyy automaattisesti esiintymän pinta-alan, tiheyden ja lajin perusteella. Lisäksi paikalliselta pelikartalta voi löytää bonusalueita, joiden torjumisesta saa suuremman korvauksen.

Peliaikaa on elokuun loppuun asti tai niin kauan kuin paikallista palkkiobudjettia riittää, ja torjunnan etenemistä voi seurata sovelluksesta.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 80 kunnassa ja kaupungissa Suomessa. Peli on käytössä myös Ruotsissa ja Kanadassa.

MIKÄ ON CROWDSORSA?

Crowdsorsa on kansainvälisesti palkittu, tamperelainen startup-yritys, jonka mobiilipeliä on käytetty ympäristön hyväksi jo seitsemässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Malesiassa.

Peli on kehitetty kuva- ja videodatan joukkoistettuun keräämiseen. Osallistujat saavat palkkioita pelatessaan ja auttaessaan samalla parantamaan ympäristöä.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavien vieraslajien torjunnan lisäksi peliä on käytetty menestyksekkäästi myös:

  • Kaupunkien ja bussipysäkkien esteettömyyden kartoittamiseen
  • Katujen ja pyöräteiden kunnon tutkimiseen
  • Sadevesien ja ajoratojen lätäköitymisen havainnoimiseen
  • Kaivonkansien, tierumpujen ja infraomaisuuden inventoimiseen
  • Kaupungin turvattomilta tuntuvien paikkojen raportoimiseen
  • Arjen ilmastotekoihin innostamiseen (Päästöpeli)
  • Lähiluonnon siivoamiseen (Roskapeli)

https://www.crowdsorsa.com/

YHTEYSTIEDOT

Marjo Mäkipelto
yhdyskuntatekniikan insinööri

Ähtärin kaupunki
+358 40 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

         

Toni Paju
Toimitusjohtaja,

Crowdsorsa
+358 40 661 0072
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke

Ähtärin kaupunki aloitti vuonna 2023 Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen. Hankkeessa selvitetään erilaisia vaihtoehtoja Ähtärinjärven säännöstelyluvan kehittämiseen siten, että alueella pystyttäisiin vähentämään haitallisen alhaisia vedenpinnakorkeuksia. Tämän arviointityön toteuttaa Suomen ympäristökeskus.

Säännöstelyluvan kehittämisvaihtoehtojen lisäksi selvitetään säännöstelykäytäntöjen kehittämismahdollisuuksia yhdessä laadittujen säännöstelysuositusten avulla. Tässä selvitystyössä tarkastellaan vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia vesiluonnolle, vesistön ekologiseen tilaan ja luonnon monimuotoisuudelle, rantakiinteistöjen omistajille, vesistöjen käyttöön ja viihtyisyyteen sekä kustannusvaikutuksia sähköyhtiöille. Tämän osion toteuttaa KVVY Tutkimus Oy.

Säännöstelyn vaikutuksia arvioidaan erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjen tietokonemallinnuksien avulla. Selvityksissä esitettyjen tietojen perusteella voidaan tehdä tarvittavat päätökset säännöstelyn kehittämisen jatkotoimenpiteistä ja kyseinen työ toimii myös pohjatyönä mahdolliselle lupamuutoshakemukselle tai säännöstelysuosituksille. Konkreettisiin toimenpiteisiin säännöstelyn osalta ei tässä hankkeessa kuitenkaan edetä.

Hankkeen edistyminen

Suomen ympäristökeskuksen tekemä arviointityö valmistui vuoden 2023 joulukuussa. Alkuvuodesta 2024 hanke on edennyt seuraavaan vaiheeseen, jossa KVVY Tutkimus Oy alkaa selvittää vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia laaja-alaisesti.

Hankkeen toteuttajat ja toteutusaika

Hankkeen vastuutaho on Ähtärin kaupunki ja hankkeen koordinoinnista vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Ähtärin, Virtain ja Alajärven kaupungit sekä Soinin kunta, Suomenselän kalatalousalue, Ähtärinjärven ja sen alapuolisten vesistöjen osakas- ja kalastuskunnat Killinkosken voimalaitokselle saakka, vesistöjen käyttäjät, kiinteistöjen omistajat, Killin Voima Oy ja Koskienergia Oy sekä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. Hankkeen toteuttamiseen on myönnetty jatkoaikaa ja hankkeen toteutusaika on 14.3.2023-31.7.2024.


Ota yhteyttä

Marjo Mäkipelto
yhdyskuntatekniikan insinööri

Ähtärin kaupunki
puh. 040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

__________________________________________________________________________________________

Järjestämme yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa Vesi-illan, jossa yhtenä aiheena on meneillään oleva Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke ja sen tuloksien esittely. Tilaisuus järjestetään Pirkanlinnassa 4.6., kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen ja ohjelma alkaa klo 17.00. Mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittaudu viimeistään 28.5. tästä linkistä. Tutustu illan ohjelmaan täältä.

Vesi ilta ähtäri 2024 face

__________________________________________________________________________________________

Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen tulosten yhteenveto

Ähtärinjärveä säännöstellään Hankaveden luusuassa sijaitsevalla säännöstelypadolla. Selvityksessä tutkittiin Säännöstelyn muuttamista siten, että kesällä vedenpinnan lasku tapahtuisi hitaammin ja kevätkuoppa muodostettaisiin maltillisemmin. Suomen ympäristökeskuksen tietokonemallinnusten mukaan nämä muutokset pitävät vedenkorkeudet ja virtaamat lähempänä aiempien vuosikymmenien tasoja, mikä on tarpeen ilmastonmuutoksen vuoksi.

Muutoksella turvataan tarvittava vedenkorkeus kesäajalle ja näin parannetaan rantojen käyttömahdollisuuksia. Edellytykset esimerkiksi uinnille, veneilylle ja kalastukselle paranevat. Muutoin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia vuosittaisia vaihteluja vedenkorkeuksissa. Muutetulla säännöstelyllä voidaan paremmin sopeutua vähälumisiin talviin sekä pienempiin kevättulviin. Vesivoimaa voidaan tuottaa tasaisemmin, kun ohijuoksutusten tarve vähenee.

Säännöstelyn muutoksella ei havaittu olevan haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin, pohjavesialueisiin tai suojelualueisiin.

Taulukko Ähtärinjärven säännöstelymuutoksen vaikutusten tarkastelusta

Taulukko Ähtärinjärven säännöstelymuutoksen vaikutusten tarkastelusta

Taulukko: Esiselvityshankkeessa on selvitetty, kuinka Ähtärinjärven säännöstelymuutos vaikuttaisi vedenpinnan korkeuteen. Taulukossa on esitettynä nykyinen tilanne sekä tarkasteltu katkoviivoin mahdollista muutettua säännöstelyä.

Loppuraportti

 

Ähtärinjärvi

ÄHTÄRINJÄRVI

 

SÄÄNNÖSTELY


ÄHTÄRINREITIN VESISTÖN NEUVOTTELUKUNTA

ÄHTÄRINJÄRVEN VEDENLAATU 1988-1997

 

Ähtärinjärveä koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä:

  • Ympäristönsuojelusihteeri Minna Hakala puh 040 647 4686

Ähtärinjärven vesiensuojeluyhdistys on perustettu keväällä 2017
Löydät ajankohtaista tietoa nettisivuilta www.yhteinenahtarinjarvi.fi
tai Facebook-sivuilta Yhteinen Ähtärinjärvi

Jätehuolto

Lakeuden Etappi Oy vastaa käytännön jätehuollon järjestämisestä 8 omistajakuntansa alueella. Osakaskuntia ovat: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri. Kunnat hoitavat itse jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvontaa.

Lakeuden jätelautakunta on Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen yhteinen lautakunta, jonka vastuulla on jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävätjäsenkuntien alueella

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JÄTEHUOLTO

Ähtärin kaupungin haja-asutusalueen vapaa-ajan asukkaiden jätehuoltoa varten on perustettu yhteisiä poltettavan jätteen (kaatopaikkajätteen) aluekeräyspisteitä, jotka ovat käytettävissä 1.5.–30.9. Tästä palvelusta veloitetaan kausimaksu loma-asuntojen omistajilta.

Aluekeräyspisteissä vastaanotetaan ainoastaan normaalissa vapaa-ajan asumisessa syntyvää poltettavaa jätettä. Suuremmat jätteet tulee toimittaa jäteasemalle.

Katso loma-asuntosi lähin aluekeräyspiste etappi.com sivustolta.

Vesiensuojelu

Vesiensuojelun suuntaviivoja määrittää valtakunnallinen vesienhoitosuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2021.

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan.  Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Kullakin alueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi.

Ähtäri kuuluu pääosin Kokemäenjoen vesitöalueeseen ja sen vesistöt muodostavat Ähtärinreitin vesistön. Vesiensuojelua varten on laadittu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021 sekä alueellinen Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpidesuunnitelma 2015-2021.

Vesialueiden tilan parantamiseen ei ole olemassa yhtä nopeaa, tehokasta ja kaikille vesialueille sopivaa kunnostustoimenpidettä. Monessa tapauksessa tarvittavien toimenpiteiden yhdistelmä voi olla hyvinkin yksinkertainen toteuttaa. Rehevöityneen järven kunnostus voi yksinkrtaisimmillaan koostua valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisestä sekä pienistä kunnostustoimista, kuten särkikalojen poistokalastuksesta tai rantakasvillisuuden pienialaisesta niitosta.

Ähtärissä vahvuutena ovat puhdas luonto ja järvet. Erityisesti vesistöjen läheisyys on alueen valttikortti. Vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta pyritään suojelemaan, jotta ne pysyisivät puhtaina myös tulevaisuudessa.

Ympäristön ja vesistöjen suojelussa kuntalaisten oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Järvien sinilevätilanne löytyy osoitteesta www.jarviwiki.fi

Sivustolle merkitään valtakunnallisen sinileväseurannan aikana seurantapisteissä tehdyt levähavainnot. Palvelusta löytyy myös historiatietoja ja sivuille voivat muutkin
käyttäjät kirjata tekemiään havaintoja.